Yksi askel eteenpäin. Kymmenen taaksepäin. Sitä on elämä meidän Respan kanssa useimmiten. Mä olen lähiaikoina keskittyny edelleen opettamaan Reiskalle kävelyä vierellä kauniisti. Ei olla suuremmin edistytty, mutta ei ihan alkupisteessäkään olla enää. Eilen oltiin taas Annin ja tyttöjen kanssa lenkillä. Alkumatkalla Reiska kuvitteli olevansa höyryveturi. Koitin sit selittää, että et oo...Lihapullaa kun pitää kädessä, niin Reiska kävelee kun unelma vierellä ja kattelee silmiin. Sais kävellä ilman lihapullaa niin. Mä en todellakaan nimittäin jaksa koko lenkkiä kävellä minkään lihapullan kanssa (tosin muutkin namit kyllä käy). Sitten kun sille antaa lihapullan palkinnoksi, niin se mussuttelee sitä ja kiihdyttää vauhtia ja alkaa taas kiskoa. "Täällä"-komento ei toimi enää oikein mitenkään. "Vierellä"-komento ei toimi...Sillä väliaikasesti vähän väliä katoaa kuulo. Jossain vaiheessa eilen se alkuhöyryt päästettyään käveli Reiskaksi mun kanssa melko nätisti, mutta sitten ilmeisesti jostain tien reunoilta tuli tosi hyviä hajuja, ja se sai ihme riuhtasukohtauksen. Se sai näitä useempia ennen kun mulla palo käämi. Ärähdin sille oikein kunnolla, komensin istumaan ja sit harjoteltiin siinä vähän tottista. Reiska tais säikähtää mun ärähdystä sen verran, että loppumatka käveltiin ihan kohtuukunnolla, paitti sitten vain sinkoiltiin tien reunaan kun oli joku hätä ja sehän on mielestäni ihan ookoo.

Muuten Respalla oli eilen ihan hyvä päivä. Kotona sitten vielä illalla mentiin pihalle ja harjoteltiin tota tottelevaisuutta. Istu, meni maahan, kumarteli ja muutenkin toimi melkosen hyvin. Rane oli opettanu eilen päivällä Repelle rinnalle tuloa eli siis sitä, että oikealta puolelta kierretään ohjaajan takaa vasemmalle puolelle jalan viereen. Kiertämisen se jo ymmärtää, varsinkin kun näytti vähän kädellä mihin pitikään mennä, mutta tuo jalan viereen tuleminen ei toimi ollenkaan. Se könöttelee metrin päässä. Vähintään. Mutta Rane meinas tän viikon panostaa tohon asiaan. Ehkäpä Reiska on loppuviikosta taitavampi...*elellään toivossa*

Nopeesti kyllä Respa oppii ja juuri tulikin mieleeni, että pitänee varmaan sitten joskus keksiä kaikkia uusia mieluisia temppuja sille (vastaavia kun mitä kumartelu on sille nykyään), jotta saa sen vireystasoo pidettyä korkeella ja aktivoitua sitä. Reiskalla kuitenkin on suuri halu oppia uutta ja se tekee ihan mielellään, kunhan saa jotain hyvää palkinnoksi. Tosin Reiskalle pitää näyttää tai muulla tavoin kertoa, mitä sen pitäisi tehdä uutta temppua opetellessa, koska sen on välillä tosi hankala ymmärtää, mitä me koitetaan sille opettaa. Tai sitten se on opettajissa vika...Mutta mekin vasta harjotellaan =) Ja kyllä me opitaan samalla kun Reiska.

Sivukommenttina asiasta kukkaruukkuun, että Reiskan haava on päässä parantunu ihan mukavan näköiseksi, seuraillaan vielä, mutta ei ole yhtään kyllä koiraa haitannut.

Viikonlopusta sen verran, että perjantaina oltiin Nipan kanssa leikkimässä, lauantaina meillä oli vieraita ja käytiin ite vähän "viihteellä" ja kiinalaisessa syömässä centrumissa. Repe ei tykänny, kun tuli vieraita. Piti aika metakan, mut tais silleen säikähtää aika pahasti, kun vieraat pääsi sisään niin, että Reiska ei huomannu mitään (oli nukkumassa olkkarin matolla) ja sit kun avas silmänsä, niin meillä olikin vieraita tyyppejä... MUURRRRR!! WUFFWUFF!!!

Sunnuntaina oli pentutapaaminen ja kivaa oli koko meidän perheellä, toivotaan tapaamisia lisää! =)