..mutta ajattelin silti vähän kirjotella aikani kuluksi...

Loma tosiaan on todellakin loppu ja ankea paluu arkeen on tapahtunut ja väsyttää niin vietävästi. Olen kuitenkin saanut ilmoitettua Reiskan muutamaan näyttelyyn... KÄÄK! Ja sitten tosiaan heti iski paniikki! siitä, että mitäköhän taas menin tekemään, mutta tehty mikä tehty ja on tässä onneks jonkun verran aikaa harjotella ja harjotella ja rauhottua ja siihen malliin...

Reiskan kanssa ei oikeastaan voi harjotella muuta kun seisomista. Siinä sen keskittymiskyky herpaantuu melko nopeesti, joten tätä lähdetään harjottelemaan. Kun mun logiikalla: jos se pystyy istumaan tai makaamaan käskystä ties kuinka ja kauan niin miksei se pystyis seisomaankin... Sit lähiostarille ollaan menossa harjotteleen seisomista häiriötilanteessa. Silleen neljän ja viiden välillä vois olla ehkä paras aika hengailla siellä, niin olis porukkaa liikenteessä taatusti. Toki kaikessa varmaan pitäis koittaa muistaa, että Reiska on kuitenkin vielä melko nuori sälli, joten siltä ei voi vaatia mahdottomuuksia ja sillä nyt on vaan se adhd tai mikälie keskittymishäiriö.. ;)

Sitten tulee mieleen, että ihme ressiä määkin otan, ne on vaan näyttelyitä eikä niihin onneks koko maailma kaadu =) Toki mä vaan haluaisin positiivisia arvosteluja Reiskasta. Ei niiden titteleiden mitään väliä ole, mutta jotenkin ois kiva lueskella mugavia kommentteja omasta mussukasta. Ei tätä liian vakavasti pitä ottaa.

Viikonloppu..Oliko ja menikö se jo? Lauantaina oltiin vaan kotosalla eikä oikein tehty mitään ihmeellistä ennenko illalla käytiin vähän ulkoiluttamassa autoo ja se reissu venähtikin sitten vähän pidemmäksi... Sunnuntaina oltiin rättiväsyneitä, mutta raahauduttiin silti aamutuimaan Tuusulaan koko perheen voimin ja kierreltiin aikamme kuluksi autoliikkeiden pihamaita koirien kanssa. Ihan mukava lenkki tuli, puoltoista tuntia kierreltiin ennenko autoliikkeet loppu. Koiruudet oli vähän ihmeissään, että minkä ihmeen takia meidän pitää pyöriä autojen ympärillä eikä me päästä mihinkään niistä sisään! Loppupäivä menikin sitten kivasti koomaillessa.

Eilen piti käydä täydentämässä koiranmuonavarastoja (ei niiden omien ruokien niin väliä) Murren Murkinassa. Olin ihan järkyttyneenä, kun sieltä oli pläski loppu ja ehkä joskus ens viikolla tulossa vasta lisää! Iski paise, että mitäköhän mä nyt Repelle syötän. Noh, ostin sitten erinäisiä pötkylöitä erinäisillä koostumuksilla, sitten mukaan tarttui sopiva määrä jauhelihaliuskoja ja muutama köntsä jotain possun lihaa. Saas nähdä meneekö tosta possun lihasta massu sekasin, kun Reiska ei oo syöny sitä pitkään aikaan. Toki maha ei oo menny kummallakaan lähiaikoina mistään sekasin. Murresta kurvattiin Espoon Lemmikkipisteeseen kattomaan, että oisko niiden pakastevalikoimassa pläskiä, mutta ei ollu. Kyselin myös reppua Reiskalle ja semmostakaan ei ollu! Huono reissu. Putiikin omistaja toki meinas, että kannattaa heitellä lelua ylämäkeen Reiskalle, niin tulee lisää massaa ja kunto kohenee. Toki lupas koittaa löytää jostain hyvälaatusia ja kestäviä reppujakin. Ostin sit kuitenkin muutaman puruluun (missä on jotain naudan mahaa sisällä), kun niiden hinnat kuulemma nousee. =(

Surkean reissun jälkeen köyhtyneenä päätettiin sitten kumminkin mennä Tiian kanssa lenkille. Otin pitkästä aikaa Reiskan mukaan. Sähellystä ja räpellystä heti kun vähänkin silmä välttää... Komensin aika kovasti ja Tiiakin kommentoi, että olen kuulemma ottanu kovemmat otteet ja käskyt Reiskan kanssa käyttöön. No pakko kun muu ei tunnu taas tehoavan. Päästiin pitkästä aikaa koirapuistoon silleen, että siellä ei ollu muita. Saivat Reiska ja Hula painia vähän aikaa! Hula körmyytti Reiskaa oikein olan takaa ja Reiskalta vaan karvat pöllys =) No kyllä se vähän koitti takasinkin antaa. Lähdettiin puistosta pois, kun kolme kultastanoutajaa tuli sinne. Olin jo vähän aikasemmin uumoillu, että nuorin kultsu on rähjä ja menossa pahempaan suuntaan. Hula ja Reiska aktivoitu siitä oikein tosissaan ja Reiska oo koskaan kenellekään niin pahasti sanonu mitä sille kultsulle. Ja kultsun omistaja tietenkin oli sillä ilmeellä, että meillä on paskat koirat ja hänen koirissaan oo mitään vikaa, vaikka oma koira siinä alotti rähjäämään meille ja rähjäs oikein hartaudella... Kaikki ei vaan ymmärrä...Ja tietenkään hänen mitään tartte sanoo koiralleen, ei edes mitään kieltoo tai mitään... Että kun jotkut koiranomistajat saa mut ärsyyntyyn. Varsinkin meillä Länsi-Vantaalla missä asuu pikkusieluisia ja rasittavia ihmisiä, jotka ystävällisesti vielä puhuvat paskaa selän takana ja muutenkin juoruilevat muiden asioita eivätkä tajua, että niidenkin koirissa on vikaavikaa ja joillain aika paljonkin... Ei siis suuremmin oo koirapuistoilu kiinnostanu sillon kun siellä on muita...

Huoh. Johan tuli taas purettua itteensä. =)