Marian ohjeen mukaisesti olen koittanut kertoa Reiskalle, että nyt on talvi, mutta ei taida mennä jakeluun tolle meidän luupäälle. Perjantaina Rane soitti mulle töihin ja raportoi, että mitä kaikkee Reiska on keksinykkään kotona sillä aikaa kun ollaan oltu töissä. Olin aamulla ennen töihin lähtööni vetäny aitajärjestelmän niin, että periaatteessa eteiseen ei oo ollu pääsyä, mut sehän ei Reiskaa pidättele. Eli oltiin menty aidasta läpi, yli, ali tai jotain, mut ei oo aita menoo hidastanu. Hesari oli pitäny silputa kauheen kivaksi sentti x sentti silpuksi (on siinä ollu isännällä siivoomista), isännän lenkkikengistä nauhat syöty (Reiska ei ilmeisesti halua lenkille enää), mun kenkiä ja aamutossuja hieman imeskelty, niin että ovat mukavan märkiä. Hemmetin eläin, ei voi muuta sanoo!

Kai Reiskalla nyt on joku murrosikä (taas?) päällänsä. Oli monta kuukautta jo ihan kiltisti, mut yhtäkkiä piti taas keksiä kaikkee kivaa.

Lähdettiin sitten töitten jälkeen koirien kanssa reissuun. Piti mennä Forssaan, mut erinäisten sattumien takia jäätiinkin sitten Karkkilaan ja mentiin Ranen poppoota moikkaamaan. Kyttä ja Nipa eivät olleet nähneet toisiaan kai pariin kuukauteen, mut hyvinhän veljekset edelleen tulivat toimeen. Reiska koitti toimia Nipan aktivointikoirana ja hetkittäin Nipa aktivoitukin touhuumaan Reiskan kanssa, mutta vanhus ei vaan jaksanu kauaa ja jossain vaiheessa totesi Reiskalle, että anna olla jo -> Reiska mitään antanu olla ja sitäpaitsi häntähän ei komennella -> tappelunalkua, joka onneks loppu samantein. Reiska ei näköjään yhtään siedä ärhentämistä toisten koirien suunnalta. Jos joku sille isottelee, niin samantein samalla mitalla takasin. Ei kuitenkaan ite koskaan alota, mikä on hyvä juttu. Tosin sais ymmärtää, kun toinen koira ilmottaa, ettei jaksa leikkiä, mut ei... Jatketaan härkkimistä, hyppimistä, pomppimista ja kaikkee muutakin leikkiin kutsua.

Illalla sitten jätettiin karvaset pojat kotiin ja mentiin Petelle ja Eevalle syömään voffeleita. Voi että ne oli hyviä kun ei oo moneen vuoteen saanu semmosia herkkuja =) Kotiin tultua oli jo parempi olokin ja Reiskan pärstäkään ei ärsyttäny niin paljoo enää. Koko päivän sen nokka oli ärsyttäny mua ja Ranea kun semmosia ilkeitä tuhotöitä oli tehny ja pisti ittee harmittaan niin paljon.

Lauantaina käytiin vähän ulkoiluttamassa autoo Lopella ja Riihimäellä. Tää ois taas pitkä juttu, miten me tonne eksyttiinkin, mut jätettäköön se kertomatta... ;) Reiska harjotteli yksinoloa koppa päässä ja hyvinhän se suju ja ite kerjäs taas pönttöö päähänsä ja senhän se sit sai.

Illalla sovin Tiian kanssa treffit koirapuistoon. Matkalla koirapuistolle harjottelin Reiskan kanssa seuraamista ja käännöksiä. Hetkittäin oikein hyvää touhua, mut Reiskan keskittymiskyky oli jo ehkä koirapuistolla, kun tiesi varmaankin mihin ollaan menossa. Koirapuistossa oli ennestään tuntematon sileäkarvainen noutaja ja Hula =) Reiska ja Hula alottivat samantein painin ja noutajan omistajat olivat ihan järkyttyneitä siitä kun me tolleen annetaan meidän koirien tapella. Piti sit selitellä, että ne on paimenkoiria ja ne leikkii jokseenkin rajusti, mut ei ne mitään tappele. Hyvä siinä selitellä, kun Reiskasta karvat pöllys kun Hula pyöritteli sitä =) Ihana kyllä kun Reiska ja Hula painivat jonkun aikaa ennenko Reiska edes tajus, että koirapuistossa on muitakin. Tyyppi nähny muuta kun Hulan. Kävi sitten tsekkaamassa noutajan, mutta ei ollu ilmeisesti mielenkiintonen tyyppi, kun tuli samantein takasin härkkimään Hulaa ja leikkimään kengurua. On se vaan niin mainion näköstä kun Repe luulee olevansa kenguru ja loikkii menemään. Hula väsähti jonkun ajan päästä ja kans vähän komensi Reiskaa ja ilmotti, että rauhota jo, mut nyt Reiska otti vähän rennommin eikä sanonu mitään takasin toisin kun Nipalle. Toki ei kyllä rauhottanu, mut mä sitten vähän komensin ja tuntu siitä sitten rauhottuvan. Muutenkin Reiska oli tosi hyvin kuulolla koirapuistossa ja aina kun mä huusin sitä (jos se hortoili jossain), niin kauheella vauhdilla mun luo. Olin tosi tyytyväinen (ja tähän ei siis vaikuttanu se, että mulla oli tasku täynnä lihapullia) ja ylpee Reiskasta =) Alkaa vähitellen kuunnella ja totella emäntäänsä.

Kotipihassa harjottelin vähän seuraamista. Huomas kyllä, että Reiska oli suurimmat innot saanu pois ja seuras oikein mallikelposesti ja mä heti pidentään matkaa eli joku 100 metriä otettiin seuraamista ja oikein hyin meni ja olin tosi ylpee. Käännökset molempiin suuntiin tuntuu kans onnistuvan mainiosti. Toki Reiska oli niin lihapullan (ja tietenkin mun lumoissa) seuraamisessa, että tallusteli betoniporsasta päin. Mä en tajua miten se onnistu senkin tekemään. Jätin mielestäni kunnon välin itteni ja porsaan väliin, mut jostain syystä Repe nyt mahtunu menemään siitä välistä ja kun intensiivisesti tuijotteli mua, niin eihän siinä mitään porsaita voi huomata. Ei onneks sen kummemmin noteerannu sitä törmäystä, vähän katteli hetken ihmeissään ja sen jälkeen taas superhyvä kontakti muhun ja jatkettiin vaan seuraamista. Loistavaa! =)

Kyttä lähtikin sitten eilen taas lomailemaan suunnitelmista poiketen, mut eipä tuo mitään. Nyt on vaan Reiska kiusattavana. Hyväkin ehkä niin, kun nyt pystyy panostamaan Reiskaan täysipainosesti eikä tarvi jakaa vähäistä aikaa kahden koiran kesken. Ja varsinkin kun on tuo tokokurssi kesken ja pitäis jaksaa treenailla Repen kanssa.

Tenttiin lukeminen ja töissä käyminen hidastavat ja vaikeuttavat Reiskan kanssa harrastamista. Onneks tää tentti on nyt viiminen tänä keväänä. Tarkotus olis nyt lähiaikoina lukea töitten jälkeen tenttiin (ja tehdä töissä ehkä vähän lyhyempää työpäivää) ja sitten sen jälkeen treenailla Repen kanssa tai tehdä jotain muuta koiramaisen mugavata.

Tänään ainakin iltasella harjotellaan tuota seuraamista, jotta huomenna näyttäis sujuvalta koulutuksessa. Huomenna oli myös joku uusi aihe, jota nyt en muista, mut ei tainnu olla mitään semmosta kovin haastavaa...Vaikka toki tosta perusasennostakin on saatu haastava, kun Repe koittaa luistaa siitä. Eilen tein illalla vielä sisätokoja ja sivulletulot oli edelleen jokseenkin epämääräsiä ja Repe ei ollu aina ihan siinä missä ois pitäny olla. Heittelin kotosalla muutaman kerran meidän mininoutokapulaa ja Reiska sitä ihan into piukassa kävi hakemassa. Tykkää ihan hulluna puisesta noutokapulasta ja olis koko ajan vaan könöttelemässä se suussa. Pitäis kyllä ostaa isompi kapula ja kattoo mitä Reiska siitä tykkää. Harjoittelimme viikonlopun aikana taas myös mm. tyhjän limsapullon pitämistä ja sehän sujuu Reiskalta ihan mainiosti. Sen suuhun voi tunkee melkein mitä vaan ja kun käskee pitämään, niin siinähän se könöttelee esine suussa ihan tyytyväisen näkösenä. Bravuurina tällä hetkellä on semmonen, että Rane laittaa tyhjän limsapullon Reiskan suuhun olohuoneen sohvalla, mä keittiöstä huudan Repee ja Repe tuo limsapullon mulle ja mä laitan sen pullokaappiin. Näppärää ja jotain käytännön hyötyäkin ;) Pistän tänne kuvan tilanteesta heti kun saan laitettua kuvia taas koneelle.

Tällänen saatiin Minnalta ja pojilta. Kiitoksia!! =) Ja Minna, teidän blogia tulee kans ihmeteltyä vähintään kerran päivässä eli se on meille(kin) hyvän mielen blogi! ;)