Ja taas oltiin Reiskan kanssa Munkkiniemessä tokoilemassa. Oltiin taas hyvissä ajoin paikalla ja ajattelin vähän nostatella Reiskan virettä lelun kanssa. No tyyppi ei ollu kauheen innostunu lelusta. Kepit oli paljon kivempia ja kaikki ihanaiset hajut, mitä kentän lähettyvillä oli. Mietin, että hitto toi koira saa nyt luvan touhuta mun kanssa eikä iteksiin. Ensin vähän aikaa tokoilin Reiskan kanssa, jotta sain huomion itteeni ja sit aina kun teki jonkun jutun oikein, niin leikitin sitä. Tyyppi olikin sitten ihan kivasti mun hihassa kiinni tai hyppi ja pomppi haukkuen mun ympärillä. Aloin taas olla se Reiskan maailman keskipiste. Onneks alkaa ite vähitellen tuntee koiransa niin hyvin, että tietää, millä sen saa innostuun itestään. Noh, sitten mun tuli kylmä ja laitoin Reiskan takasin autoon ja menin itekkin autoon könöttämään ja seuraamaan muiden tekemistä.

Vähän ennen oman vuoron alkamista otin Reiskan taas autosta ja leikitin sitä. Ohikulkijat jonnin verran kattoivat ja nauroivat, kun höpöttelin Reiskalle ummet ja lammet ja innostin sitä. Pitivät varmaan taas hulluna, mut ei se mitn, niinhän mä vähän oonkin =)

Päivän aiheena oli paikallaanmakuu. Olin tosiaan toivonu, että tehtäis sitä ryhmässä, mut kukaan ei suostunu ryhmäksi meidän kanssa. Kouluttaja sano, että voi ottaa oman koiransa makaamaan, mut oli sit jo melko jäässä siinä vaiheessa, että sovittiin, että jätetään asia ens kertaan. Pakkohan tätä on harjotella, kun oon kerran ilmottanu Reiskan möllitokoon alokasluokan säännöin! Noh, harjoteltiin sit seuraamisesta maahanmenoo. Tehtiin kaks kertaa ja kouluttaja meinas, että ei siinä oo mitään huomauttamista. Ylpeä mamma röyhisteli rintaansa =) Reiskan makuuasento oli tosi ilmavan näkönen, mutta sitä tutkittuamme totesimme, että kyllä kyynärät on tiukasti maassa ja sehän riittäis. Kävellessä Reiskan viereen ja käskiessä sitä istumaan se vähän pomppas noustessaan oli hieman mun edessä, mut ton nyt uskois korjaantuvan helposti. Ei olla kuitenkaan tota liikettä suuremmin harjoteltu, yksittäisiä osia siitä vaan.

Sitten oli vuorossa hyppy esteen yli. Tää oli alkuun Reiskalle jotenkin vähän ufojuttu. Tein jotain, mitä en ois uskonu tekeväni: päästin Reiskan irti. Melkein Helsingin keskustassa missä menee lenkkeilijöitä ihan hulluna ja muutakin populaa pyörii. Aiemminhan Reiskalla on vähintään naru roikkunu perässä. Mut aattelin, että helpompi harjotella hyppyä niin ja kun päästään sitä tosi harvoin harjottelemaan, niin piti ottaa kaikki irti...Mentiin esteen eteen, käskin Reiskan sivulle ja sanoin hyppy (betoniporsaan yli tää onnistuu hyvin). Reiska hyppäs. Suoraan taivasta kohden eli ylöspäin, ei eteenpäin niinko olis pitäny. Lässähti maahan suurinpiirtein samaan kohtaan missä oli ollukkin hypyn alkaessa. Revettiin kouluttajan kanssa nauramaan ihan hulluna. Reiskalla ei ollu mitään hajuakaan siitä esteestä mikä sen edessä oli. Noh, siirryin vähän lähemmäs estettä ja osotin estettä ja käskin hypätä. Reiska vähän ihmettelin, mut sit käskin uudelleen ja sithän se hyppäs ja tuli vauhdilla takasin mun luo. En ees kerenny sen käskee seisoo siellä toisella puolella! Otettiin uudestaan. Taas tuli seisomis-käsky vähän myöhässä, tällä kertaa Reiska jäi seisoon esteen viereen. Kokeiltiin "kuppitekniikkaa". Toki meillä ei ollu kuppia. Laitettiin kuitenkin nakinpalanen esteen toiselle puolelle. Koitin näyttää Reiskalle, että täällä se on. Noh, sitten kun käskin hypätä, niin se oli jo unohtanu koko nakin eikä käyny sitä maasta syömässä. Kouluttaja löysi jostain paperinpalasen, jonka päälle laitettiin nakki ja näytettiin sitä Reiskalle. Hyppäs tosi nätisti, mut sit jäi haisteleen maata ja ettiin lisää nakkeja. Uudelleen..Hyppäs taas ja kun komensin, niin tuli mun luo eikä haistellu enää maata. Kolmas kerta vielä tätä. Sitten otettiin"kuppi" pois ja käskin hypätä. Hyppäs ihan hienosti (jumalattoman nopeet hoksottimet mamman mussukalla), itellä tuli seiso-käsky vähän liian hitaasti ja Reiska kerkes taas tuleen esteen sivuun ja oli kovaa vauhtia tulossa mua kohden ennen kun kerkesin sanoo mitään.

Jatkossa pitäis muutaman kerran päästä harjotteleen estettä (ainakin jotain) ja sit ite pitäis varmaan jo siinä kun Reiska on ilmassa, käskee Reiskan seisoa, jotta se ei kerkeis lähtee tulemaan luokse hypyn jälkeen.

Mutta siis Reinomies vapaana ja olin tosi tyytyväinen siihen, kun ei ollu mihinkään omille hyville hajujäljilleen menossa eikä minnekkään muuallekaan. En kyllä tiedä tajusko olevansa edes vapaana. Mut ite sain vähän luottamusta siihen, että kyllä sitä voi näköjään ihan vapaanakin välillä treenatessa pitää, vaikka ympärillä oiskin häiriöitä. Kyllä se vaan niin intensiivisesti keskittyy muhun ja meidän yhteiseen tekemiseen. Työkoirahan se oikeastaan onkin ja sitten kun sitä työtä on, niin siihen suhtaudutaan asianmukaisella vakavuudella =)

Muutenkin oli tosi hyvä mieli treenien jälkeen ja ens viikkoa odottelen jo kuumeisesti...Ja vähän pääsiäistäkin, kun sillon varmaan kerkee touhuumaan Reiskan kanssa ihan kiitettävästi ja jos kelit ois hyvät, niin vois vähän vedellä jälkee sille jonnekkin jorpakkoon ja silleen... Tenttikirjan ajattelin vallan unohtaa pääsiäisen ajaksi, kerkee sitä ihmettelemään myöhemminkin ;)

Hyvää pääsiäistä kaikille lukijoille! Saattaapi olla nimittäin, etten kirjottele tänne mitään ennen ens viikkoo.