Siinähän otsikossa olikin tiivistettynä mun eiliset puuhailuni koirien kanssa. Rane on sairaslomalla ja hermot tuntu olevan kireellä jo siinä vaiheessa kun mä tulin töistä iltapäivällä. Repe oli jatkanu viikonloppusta menoonsa ja läähätelly vaan koko päivän.

Kävin sen kanssa lenkillä. Käveli oikein kivasti ja ohituksetkin sujui kohtalaisen mallikkaasti, mutta sitten kun otin lenkin lomassa vähän seuraamista, niin mistään seuraamisesta ei oikeesti ollu mitään tietookaan ja sain siinä sitten kiristellä hermojani. Paikallamakuun otin myös ja se meni ihan kivasti sinänsä, että pysy paikallaan, mut pää pyöri koko ajan ja Repe katteli kaikkee mitä ympärillä tapahtu. Sit käveltiin lammen rantaan ja Repe säikähteli vettä...Oli kova tuuli ja aallot iskeyty rantakiviin ja se oli Repen mielestä tosi pelottavaa. Rohkasin kuitenkin sitä ja ei menny kauaa kun se tallusteli rantavedessä. Kyllä Reiska varmaan oppis nopeesti uimaan ja varmaan tykkäiskin touhusta, kunhan tosiaan olis joku, joka sille opettais uimajuttuja. Pitänee vihjailla Annille, että Luna vois haluta lähtee Reiskan kanssa rannalle ;)

Illalla kävin Kytän kanssa pienellä kävelyllä ja otin narupallon mukaan tarkotuksenani tokoilla hieman. Seuraaminen ihan käsittämättömän hienoa kun mulla on pallo oikeessa kädessä. Kyttä on ihan iholla kiinni ja muutenkin tulee mukana tosi hienosti ja sille ei oo edes ollenkaan niin paljon opetettu tota asiaa. Miksei Reiska edes ajattele tekevänsä tuota yhtä hienosti? Argh! Noh, palkkasin Kyttää narupallolla ja koira, joka ei oo viikkoon nähnykkään leluja sai pasmansa ihan sekasin siitä. Tyyppi kävi hieman ylikierroksilla. Otin vielä pari mahtavaa pätkää seuraamista, palkkasin ja sitten pistin pallon taskuun ja ajattelin, että kävellään vähän ja koitetaan saada kierrokset alas. Turha luulo. Hyppi, pomppi ja tarjos kaikkia mahdollisia temppujaan ja kyttäs vaan mun taskua ja tökki sitä välillä. Ei siis mitään rauhottumisen elkeitä. Vein sen sisälle ja otin Reiskan. Vähän tokoiltiin ja seuraaminen oli edelleen hakusessa. Jäävät liikkeet pelitti oikein hyvin ja hyppykin oli tosi ilonen ja pirtsakka.

Kotona Kyttä oli edelleen ihan ylikierroksilla heti kun näki mut. Onneks jossain vaiheessa rauhottu, kun hoksas, että sitä palloo ei nyt ole eikä tule!

Löin Kytälle punkkimömmöt niskaan ja menin nukkumaan. Reiska se sieltä sitten samantein tuli ja alko läähättään. Läähätti sängyn vieressä semmosen puoltoistatuntia keinuttaen sänkyä samalla. En saanut nukuttua ja käskin Reiskaa pois makkarista. Ei menny mihinkään, joten otin niskasta kiinni ja siirsin sen eteiseen, josta Rane siirsi sen olkkariin. Menin sänkyyn, mut korvissa soi edelleen semmonen läähätysääni. Rane tuli jossain vaiheessa sänkyyn ja Reiskan läähätys loppu siihen kun mentiin nukkumaan.

Reiska on nyt jotenkin ihan sekasin ja siitä näkee, että sitä joku ahdistaa. Läähättää ja pyörii mun ympärillä tosi paljon. Jäätiin sitten miettimään, että josko se jostain syystä olis keksiny alkaa pelkäämään telkkaria. Kun aina kun tätä läähätystä on, niin telkkari on ollu päällä. Mut miten se nyt yhtäkkiä ois tommosen paniikin saanu telkkarista?

Viiden tunnin yöunilla tätä on hyvä miettiä ja koittaa tehdä jotain töitä...