Kirjotin jo kertaalleen tänne hervottoman pätkän, mutta se hävis just taivaan tuuliin ja vähän ketuttaa, joten tähän tulee varmaan nyt jonkin sortin lyhennelmä..

Keskiviikkona siis oltiin agiliitelemässä pari tuntia Annin gängin kanssa. Kyttä oli mukana ja otti vähän hyppyjä ja putkea. Sinänsä ok, muttei sillä mitään tajua asiasta sen enempää ollut. Ihasteli sitten vaan naisia ja kitisi sitä kun joutu olemaan seinässä kiinni. Rane sitten vetoleikkejä vähän sen kanssa otti. Reiska oli varsin mallikas, putki, pussi, hypyt kunnossa. Rengas ok, vähän edelleen rengas on pieni Repen kokoselle otukselle. Puomi ei ollu kiva, joten harjoteltiin sit vaan kontakteja eikä otettu enempää sitä. Katotaan ens kerralla lisää. Kepit ja niiden pujottelu alkaa olemaan hyvin hanskassa! Reiskan kanssa niitä on tahkottu ja nyt jotenkin tuntu siltä, että asia on menny sille jakeluun ja se pujottelee pienten apujen voimin tosi hienosti! Muutaman kerran jopa oma-alotteisesti tarjoili pujottelua! MAHTAVAA! Moon ylpee!

Uutta vuotta otettiin vastaan Annilla ja Joonaksella viiden koiran voimin. Kyttä asusteli yksiössään. Onneksi Annin kämppä on niin hyvin äänieristetty ettei sinne oikein kuuluneet pamahdukset. Illalla Kytän kanssa ulkona ollessani pamahdukset ei Kytän mielestä olleet se pahin juttu vaan ne kaikki vinkuvat pommit. Kyttä ei kuitenkaan menettänyt toimintakykyään, mikä oli ihan loistavaa!!! Kiitokset kaikille paikallaolijoille! Oli kiva tutustua raclettepannun saloihin ja herkullista ruokaahan sieltä tuli! 

Keskiyön maissa mentiin ulos vastaanottamaan uutta vuotta ja Reiska tuli myös ulos. Penkoi vaan lumikasoja ja leikki leluilla eikä ollut kuulevinaankaan mitään pamahduksia ja voin kertoo, että Espoossa vähän pamahteli. Otti itellä muutamaan otteeseen aika ilkeesti korviin, mut Reiskaa ei voinu vähempää kiinnostaa. Tosi mahtavaa! Oon niin ylpee! Koko illan Reiska muuten oli sitten tosi ärsyttävä otus kun vaan koitti iskee koko ajan Lunaa...Reiskalle ei myöskään mennyt jakeluun se, että Luna on just steriloitu ja että näin ollen sen kanssa ei saa pentuja...Voi pikku urpåa!

Eilenillalla tuli sitten konflikti Reiskan kanssa ulkosalla ja menetin sit vähän hermoni ja päätin, että näin uuden vuoden kunniaksi pistetään laumajärjestys kuntoon. Ensin meni sänkypaikka ja se siirty Kytälle, joka oli asiasta erittäin onnellinen ja oli kuulemma yölläkin hypähtäny sänkyyn nauttimaan uudesta etuudestaan. Sitten aamulla aloin lukemaan Jan Fennellin kirjaa Kuuntelen koiraani ja tulin tulokseen, että koirilla on keskenään oikein hyvällä mallilla tuo laumajärjestys ja arvojärjestys. Ainoa ongelma lienen minä, jota Reiska suojelee ja vahtii tai mitälie. Noh, en sitten ole huomioinut Reiskaa tänään ja menee varmaan useampi päivä etten huomioikkaan enkä sille mitään ole puhunut ja muutaman kerran olen kääntänyt selkäni otukselle, jonka pasmat on menneet sekaisin. Ihan hyvä, että saan heräteltyä sitä hieman.

Iltapäivällä lenkille. Normaalisti lammen kiertäminen kestää puolisen tuntia. Tänään se kesti puolitoista tuntia. Toiset koirat ohitettiin niin, että pysähdytään, minä menen Repen eteen ja Repen homma on istua paikallaan ja olla katsomatta muihin koiriin. Meni ihan nappiin kuten toivoinkin tämän menevän.

Reiska ei myöskään saa enää yhtään edistää kävellessään. Sille annan narua, muttei se saa kävellä yhtään edessäni, koska minä olen se, joka suojelee sitä eikä sillä ole tarvetta kävellä edessäni ja suojella minua. Joka ainoa kerta kun se edisti pysähdyin ja odotin, että Reiska kiertää minun ympäri ja tulee sivulleni (tätä ensin itse tarjosi, joten vahvistin asiaa) ja sitten jatketaan se pari askelta tai parikymmentä, usein siltä väliltä. Matka oli hidasta, mutta uskon, että se tuottaa tulosta kun jaksan useamman kerran tehdä tuollaisen turhauttavan lenkin. Koko aikana en sanonut Reiskalle mitään ja poika oli kyllä pasmat sekaisin ja ihan hyvä niin. Elelen toivossa, että tämä saadaan tällä kuntoon ja sitten tokossakin edistäminen saadaan varmaan samalla kuriin. Pitäkää peukkuja meidän projektille!