Paimeneen lähtiessä mietin pitkään pitäisikö ottaa kamera mukaan. Onneksi en ottanut, koska hypätessäni autoon ei ollutkaan enää kovin hieno ilma. Onneksi paimennuspaikalla oli hieno auringonpaiste ja sitten harmitti kameran jättö kotiin siihen saakka kunnes alkoi satamaan!

Paikalla olivat myös Jaana ja Bowwe, joiden menoa sain ensin katsella. WAU mikä edistys siihen verrattuna mikä oli lähtöpiste!  Me ollaan Reiskan kanssa ihan superaloittelijoita tähän pariin verrattuna! Mutta kyllä mekin kehitytään. Hitaasti, mutta varmasti!

Marika sanoi ennen meidän vugia, että Reiskalta loppuu kaikenmaailman haistelu ja muu puuhastelu. Pitää mennä ja käskeä äijä hommiin ja jos ei käsky auta, niin se haetaan. Muuten vaan fiilistellään ja sytytellään ja kuljetellaan.

Reiska oli jotenkin tosi mukavan rauhallisella tuulella ja fiilisteli menemään ja muutaman kerran sai kovasti käskeä sitä hommiin ja muutaman kerran hain sen. Alkoi kyllä selkeästi muistua herran päähän, että mitä ollaan tekemässä. Tosi lähelle lampaita tuli kuljetuksissa ja oli vähän sen näköinen, että pistäppä mamma siellä eellä vähän vauhtia töppösiin niin päästään etenemäänkin jonnekkin. Yritin kovasti, mutta takaperin eteneminen ei ole vahvuuteni! Ekasta kiekasta ihan hjuva fiilis!

Tokalla kiekalla sitten satoikin vettä, mutta ei se minua ja rapaista Reinoa haitannut. Koira alkoi taas syttyä kunnolla ja muistamaan homman nimen uudelleen. JESH! Omistajakaan ei pahasti töpeksinyt, mitä nyt muutaman kerran kielsin semmoisesta mistä ei olisi pitänyt ja vähän latistin koiran intoa. Yhden lampaan jäädessä laumasta tuli huomio, että Reiska jahtailee vähän vauhdikkaasti lammasta ja tämä pitää stopata juoksemalla itse väliin, jotta Reiska antaa etäisyyttä lampaalle eikä ole pyllyssä nyppimässä ja hoputtamassa lammasta suurempaan vauhtiin. Muutaman kerran onnistuin mielestäni hienosti ja sain kehujakin! JESH! Paljon hienoja kuljetuksia ja hyvin sujuneita käännöksiä. Ei ollut siis ihan paikallaan pyörimistä! JESH! Iso aitaus auttoi jotenkin minua itseäni liikkumaan laajemmalla alueella.

Jäi oikein hyvä mieli eilisestä reissusta ja Marika loppuun totesikin, että äkkiä vain uudelleen, koska nyt alkaa Reino oikein kunnolla muistaa taas mikä on jutun juju ja omistajakin vissiin oli tavallista enemmän tolkuissaan. Tsemppasin kyllä jo etukäteen ja päätin olla skarppina enkä vain sekoilla. Kerran tosin sain nootit siitä(kin) kun kielsin Reiskaa, vaikka "katsomon" mielestä Reiska meni ihan hyvin. Itseä vain ärsytti kun se oli nuoleskelemassa lampaan korvaa kuljetuksessa.   Kuljetus kyllä sinänsä sujui hyvin eikä lammastakaan haitannut korvan putsaus, mutta kuitenkin...Ensi viikolla uudelleen ja innokkaalla ja iloisella mielin! Jos vaikka aitauskin olisi jo hieman kuivunut...Reiskaa sai hinkata eilenillalla puolisen tuntia ennenkuin suurin rapa lähti irti...