Viikonloppu - missä se taas oli? - Eijan

Lauantaina käytiin vielä illalla näytelmän jälkeen kattelemassa tönöprojektiamme. Sähköjohdot on vedetty ja tällä viikolla alkaa vissiin seinää ja kattoo pukkaamaan! Mahtavaa!

Otin muutaman kuvan ja päivittelin Picasan tönöprojekti-kansiota omilla ja isäni ottamilla kuvilla. Isän ottamat kuvat ovat todisteita siitä, että Rane on ihan omin kätösin ollut tekemässä lautoja meille eli ollut kerrankin hommissa eli siis isäni työleirillä!

Johtoo löytyy!

Yläkertaa ei ole vielä purettu, mutta tyhjennetty se on vähitellen. Ainaista ihmetystä herättävä keskellä seinää oleva valokatkaisin piti ikuistaa kun se siinä vielä oli!

Tuleva talvipuhteeni. Ajattelin alkaa taas piiiitkästä aikaa tekemään mattoja. Puissa näkyvä ja oleva sininen matto on tekeleeni edellisen inspiraation ajalta. On vielä kesken, mutta pitää katsoa mitä sille tekee kun puut pitää purkaa ja säilöä jonnekkin odottamaan yläkerran valmistumista!

Valikoimaa tulevasta kattomateriaalista. Valittiin alakerran katoksi tuo oikeanpuoleisin vaihtoehto, muistaakseni. Kuvassa myös näkyviä jalkalistoja ei vielä valittu!

Perjantaina löydettiin myös aivan ihanainen wc-kalustesetti, mutta se on hieman ehkä liian pieni. Pitänee nyt katsoa minkä kokoiseksi alakerran minivessamme muodostuu ja katsoa sitten, josko kalusto olisi sopiva...Lisäksi löydettiin ihania laattoja suihkutiloihin. Oijoi! Alkaa vähitellen polttelemaan alakerran valmiiksi saaminen!

Tönötiirailun jälkeen mentiin vielä isännän ja Kytän kanssa mökille aktivoimaan papparaista. Voi että mikä ilo ja riemu siitä syntyi kun papparainen pääsi harjoittamaan vetoleikkejä uuden patukan kanssa! Ylikierrokset oli taas illan sana! Puhe kaikui ihan kuuroille korville, huutaminen aiheutti oikeaa toimintaa. Hyvä ettei Ranen ääni ihan kokonaan mennyt kun huusi koiralleen! Papparainen sai myös hakea Reiskan pallopäätä kun innostuimme vähän heittelemään sille lelua ja sitten kätkin pallopään ja papparainen sai etsiä. Lähemmäs 10 minuuttia meni ennenkuin pappa löysi lelun. Hemmetin sitkeä se kyllä on ja muistaa hyvin mitä on tekemässä (toisin kuin Reino, joka unohtaa mitä olikaan tekemässä kolmen sekunnin jälkeen)! Muutaman kerran katsoi kysyvästi ja pyysi apuja, muttei niitä sille suvaittu antaa kun tiedettiin, että se sinnikkyydellään löytää sen pallopään sieltä ojasta niin kuin tekikin! Hieno mies!

Eilinen aamupäivä meni rodun asioita hoitaessa kokoustamalla. Illalla sitten tsemppasin ja lähdin fillaroimaan Reinon kanssa. Reiska alkuun häröili ihan täysillä eikä millään meinannut juosta niin kuin kuuluu. Onneksi sattui hyvä sattuma, vaikka meinasikin käydä ensin huonosti. Nimittäin komensin Reiskaa juoksemaan nätisti vierellä (kun se olisi halunnut mennä lujempaa ja omiin suuntiinsa) ja samaan aikaan vieressä olevan talon pihassa joku painoi auton torvea. Reiska hätkähti sitä ja otti osumaa fillarin kanssa (thänk god ei sattunut mitään!), mutta sen jälkeen kuunteli mitä sille sanoin ja juoksi koko matkan varsin mallikkaasti fillarin vieressä! Joskus näköjään pitää käydä läheltä piti - tilanne, että tuo kovakallo muistaa olla kuten ihmisapinat!

Pisti juostessa silmään se, kun olen ihmetellyt peitsaako Reiska kun en ole semmoista huomannut tapahtuvan ja ei se muuten peitsaa vaikka mikä olisi. Tilanteen soisi pysyvän myös samana. Lisäksi ravilla mennään vaikka vauhti olisi miten kova tahansa. Eilen tehtiin tämän kesän pisin pyörälenkki kun oli mukavan viileä ilta, tunnin verran sitä sykkelöitiin. Muutama koirakin tuli vastaan, mutta ystävällisesti toinen väisti 20 metrin päähän autotien toiselle puolelle ja toinen väisti 10 metrin päähän jorpakkoon. Ollaanko me Reinon kanssa niin pelottavia? No toki koirat oli tosi kovia rähjiä ja hyvä että siirtyivät kauemmas rähjäämään niin Reiskan ei tarvinnut provosoitua vaan juoksu sujui hienosti.

Olipa mukava ilta! Tänään meillä piti alkaa agilityn alkeiskurssi. Ajattelin siis aloittaa agin Reiskan kanssa uudelleen kun Reiska siitä niin kovasti tykkää, mutta eilen tuli viesti, että kouluttajamme on sairaalassa ja aloitus siirtyy jonnekkin hamaan tulevaisuuteen. Harmillista, toivotaan kuitenkin kouluttajamme paranevan pian! Tänään kuitenkin aloitamme BH-kurssin. Meillä siis oli muutenkin tänään alkamassa kaksi kurssia kun niitä täällä peräkylässä niin harvoin on ja sitten kun niitä on, niin tietenkin ovat samana päivänä, onneksi sentään eri aikaan! Kurssilta lähinnä odotan yleiskatsausta Reiskan nykytilaan ja vinkkejä tilanteen parantamiseen. Suapi nähdä! Tiistaina taas ollaan paimenessa ja sitä jo kovasti odotellaan! Keskiviikkona jäljelle ja loppuviikosta "lomareissuun", siinä se viikko sitten taas meneekin!