Ensiksi käsittämättömän isot KIITOKSET MINNALLE jäljenteosta ja hyvästä seurasta keskiviikkoiltana! Reiska lähettää erityispusut Rokalle!

Minna siis oli tiistai-iltana tehnyt Reinomiehelle jäljen. Tarkoitus oli ottaa kenraaliharjoitus ensi viikon koetta varten. Jälki ei ollut pitkä, mutta kahdella kulmalla varustettu se oli. Hyttyset - niitä oli ja olen vieläkin täynnä paukamia!

Minä - nykyiseen tavalliseen tapaani myöhässä (mistä tääkin tapa on alkanut ja miten siitä pääsee eroon!?) päädyin paikalle ja Minna oli siihen mennessä ajanut Rapan jäljen. Kyttä pistettiin samalle jäljelle, jotta saatiin merkit kerättyä pois metsästä. Kyttä taas ei-niin-vakuuttavaan tyyliinsä jäljesti hienosti. Pulahti kahlailemaan kun löysi vettä ja sieltä sen pois saaminen kesti hetken. Kulmia ei tietenkään ottanut, mutta jäljellä oli kaksi katkoa, joista toisen selvitti erinomaisesti ja toisella vähän hortoili. Katkon jälkeen ehkä ensimmäisen kerran kiinnitin huomiota siihen, että Kyttä pisti nenän maahan ja otti hajun ja sitten jatkoi matkaa suoraan eteenpäin nenä ilmassa ja häntä heiluen. Jäljestäminen taitaa kyllä olla ihan sen juttu! Kyttä on myös ilmeisen vakuuttunut, että jälki kulkee suoraan, kun noin toimi. No suoraanhan se suurinpiirtein meneekin ennen kulmaa. Makauksen ohi taapersi hienosti ja sitten vähän alkoi ihmetyttämään, että mikseis nyt haise missään. Oli kuitenkin melko vakuuttunut siitä, että jälki jatkuu. Eihän se nyt niin lyhyt voinut olla? Vähän jouduin huutelemaan sitä takaisin ja sitten tuli takaisinpäin ja lähti taas eteenpäin edelleen vakuuttuneena siitä, että kyllä se jatkuu vielä ja sitten huomasi, että pallopäähän se sinne metsään oli eksynyt! Ja sitten alkoi sen päivänen vingutus... Papalla oli kivaa! 

Reiskan jäljelle lähtö meni tosi hyvin kun jaksoin itse tsempata ja opastaa koiran alkuun. Alkumakauksen mutusteli tyytyväisenä! Kyttäähän ei millään muotoa saa opastettua alkuun kun se ei mistään neuvoista tykkää ja lopettaa koko puuhan, jos häntä menee neuvomaan hänen hienossa jäljestyspuuhassaan! Reiskan kanssa neuvonta alkuun on pakollista, jotta homma lähtee sujumaan.  Reiska lähtikin kivasti taapertamaan jälkeä pitkin, vauhtikin oli ihan sopiva. Kuuma ilma edelleen varmaan verotti, muttei se haitannut, koska minullakaan ei ollu hanskoja. Löysimme ruohokasvuston ja Reiska siinä sitten aikansa lehmäili kunnes hätyytin sen takaisin hommiin. Jatkoi jäljestämistä ihan hyvin, toki keksi kaikki ryteiköt rämmittää minua, vaikka vieressä saattoi olla hyvääkin metsää. Ryteikkörämmintä ei ollut kivaa vain t-paita päällä, voin kertoa! Molemmat kulmat Reino otti tosi hienosti haistellen, JESH!!! Kaadolla oli muistaakseni vähän ihmettelyä kun ei heti huomannut sorkkaa, mikä oli vähän kaadon vieressä. Vaihdoin Reiskan kanssa sorkan purkilliseen Cesaria ja se maistui Reiskalle ihan hyvin, toki oli jokseenkin ihmeissään, että mikäs tää juttu on. Lähiaikoina otus on kuitenkin ollut niin nälkäinen (vaikka syö ruokaa käsittämättömiä määriä ja kerjäilee heti tilaisuuden tullen kaikkea mahdollista syötävää), että ajattelin, että tuo extrahyvä muona olisi hyvä palkka.

Lopuksi Reiska pääsi Rokan kanssa juoksemaan pellolle. Kuumuuden takia eivät kovin pitkään jaksaneet juosta, mutta yhteistuumin löysivät mukavan ojan, jossa oli kiva möyriä yhdessä. Toivotamme onnea Roksulle ja Rapalle viikonlopun koitoksiin! Itelle jäi tosi hyvä mieli oman kokeen kenraaliharjotuksesta. Tosin hyvä kenraali voi meinata huonoa koetta, mutta turha sitä on etukäteen murehtia.

Jatkossa olisi tarkoitus paneutua Minnan kanssa Reiskan uimakouluasioihin ja mä oon jo useemman jäljen Minnalle "velkaa", että mun pitäis varmaan aktivoitua vähentämään "velkojani".