Eilen oltiin ihan vapaalla. En edes muista koska mulla ois ollu vapaa ilta viimeksi. Aika kävi kuitenkin sitten tylsäksi istuessa ja ihmetellessä. En jaksanut kauheesti raataa ja rehkiäkään koko iltaa, vaikka kämpän siivosin mahdollisten vieraiden toivossa. Aiheeksi otin sisätokon koirien kanssa ja teemana oli Kytällä seisominen käskystä ja Reiskalla istuminen pienestä liikkeestä.

Kytän seisomaanopettamisharjoitukset on yhtä tuskaa. Se ei opi. Ei sitten millään. Ei mene jakeluun. Kellään ideoita? No muutama onnistunut suoritus saatiin mun niksein ja isäntä jatkoi harjoitteita. Kyttä ei kyllä kummankaan kanssa ymmärtäny asiasta mitään. Isännän kanssa se meni ylikierroksillekin ja sepä oli taas mukavaa kateltavaa kun koira tarjoo ensin kaiken osaamansa ja kun namia ei vieläkään tule, niin sit alkaa sähellys, jolle ei loppua tule ennenkuin lopettaa koko homman. No joo, se on meidän papparainen, aina valppaana tekemään ja nykyään vielä ahnekin 

Kytälle sateli myös "helppoja" nameja kun se siinä mun edessä istua tuijotteli pää kallellaan ja kuola valuen Reiskalle tarkoitettuja nameja. No pitihän se kuolan tuotanto saada loppumaan jotenkin eli tungin nameja papparaisen suuhun. Papparainen on alkanu vanhemmiten kuolaamaankin kun on niin ahneeksi tullut. Tämä toki vain sisätiloissa, eihän papparainen ulkosalla nyt niin voi tapojaan muutella. Ulkona yhtenä päivänä koitin syötellä papalle nameja ja heittelin niitä sille. Pappa kyllä avasi suunsa kun heitin namin, mutta jos nami ei sattunu menemään juuri avattuun suuhun, niin sitten se tippui maahan se oli sitten siinä ja Reiska sai etsiä namit. Ei pappa jaksanut vaivautua mokomaan alentavaan puuhaan. Lihava siitä on kyllä tullut. Ei koskaan ole ollut yhtä tuhdissa kunnossa kuin nyt. Tai sitten se on vaan koiran kokoinen kun on aina ollut superlaiha eikä ole koskaan lihonut...Tiedä häntä, pitäis näyttää jollekin ulkopuoliselle koiraa varmaan...

Reiskan kanssa sitten harjoiteltiin liikkeestä istumista. Ensin niin, että Reiskan piti pakittaa kauemmas minusta, käskin tulemaan ja sitten istumaan ja kun istuminen tapahtui, niin nami lensi. Hyvin sujui. Toisena variaationa otettiin niin, että minä kuljen peruuttaen ja Reiska tulee messissä ja sitten Reiska istuu käskystä ja minä jatkan matkaa ja heitän palkan. Hyvin sujui. Tosin ei enää tänä aamuna kun kokeilin tätä ennen ruokakupille päästämistä.

Reiska oli kovin innokkaan oloinen, joten otettiin vähän kosketusalustaa ja hyvinhän tuo tassuttaa alustaa, ihan sama missä alusta on! Alustatreenin loputtua ei meinannut kyllä ymmärtää, että homma loppui, kun tassutteli minun polveani ja Ranen varpaita sekä lattialla sattumalta ollutta Hesaria. Hyvät naurut sain! 

Kun intoa vieläkin oli, niin otin kapulan pitoharjoituksia. Näitä ei ole tehty suuremmin tänä vuonna. Idea näihin lähti siihen, että Reiska "varasti" tyhjän namipussin kädestäni ja vei sen Ranelle. Ajattelin, että harjoitellaan jotain muutakin kun ainaista tavaroiden roudausta ees taas. Pitoharjoitukset sujuivat hyvin. Vähän koittaa tiputtaa kapulaa taaksepäin etuhampaiden takaa, mutta tuntui pieneltä ongelmalta, koska vain kuitenkin ihan satunnaisesti teki sitä ja lopetti käskystä. Treeniä lisää, niin eiköhän se siitä. Pitäisi myös ulkosalla treenailla kapulan noutoa iloisesti niin kuin Lentsu keväällä opetti ja sitten hyppynoutoja pallolla. 

Keksin myös viriketoiminnan tai ennemminkin vireen nostatustoiminnan Reiskalle ennen treenejä ja mahdollisia kisoja. Viskelen jotain esinettä ja käsken sen hakea. Se hakee ja tuo missä vaan, mitä vaan ja sitten kun sitä kehuu, niin menee ihan onnesta sykkyrälle. Ihana!  Reiskahan on varsin etevä hakemaan ja viemään mm. limsapulloja (esim. olohuoneesta keittiöön), sanomalehtiä ovelta, tipahtaneita ponnareita, vaatteita ja ihan mitä nyt sattuukin olemaan jossain saatavilla haettavissa! Hokasin vasta eilen, että tätä kiikuttelua voisi hyödyntää treeneissä eikä vaan käytännön kuljetustoimissa...Hyvä minä, hoksotus hitaalla taasen ollut...