Perjantai mennä humpsahti ohi kuin huomaamattani siellä Elonkierrossa kierrellen, lauantaina siivoiltiin ja isäntä meni pelaamaan pesäpalloa. Sillä aikaa meille tuli isännän sisko perheineen kylään Pohjois-Pohjanmaalta saakka. Toivottuja ja odotettuja vieraita - yksi isännän syntymäpäivälahjoista.  Isäntähän ei vieraiden tulosta tiennyt ennenkuin näki vieraat. Taisi olla vähän hölmistynyt fiilis ja jopa minä olin saanut pidettyä pääni kiinni asiasta vaikka useammankin kerran meinasi lipsahdella - itse kun olin tiennyt asiasta jo kuukausia...

Lauantaina koirille ei suotu liian montaa ajatusta, olivat mökin saunarakennuksessa tai pihalla pääsääntöisesti, etteivät vahingossakaan törmäilleet 5-vuotiaaseen Jimpsoniin, jolla oli paikat paketissa. Iltasella mentiin Somerolle Petelle ja Eemalle saunomaan ja grillamaan. Kiitos seurasta, kivaa oli!

Eilen vieraat lähtivät käymään vieraissa muualla. Isännän kanssa tunattiin mun kiesi koiraharrastusystävällisempään kuntoon. Vitsi kun mustekalat onkin näppäriä!  Tallasin myös ohimennen Reiskalle pellolle jäljen kun pelto sopivasti viime viikolla kynittiin, nyt on hyvä tehdä jälkeä vähän aikaa kunnes aaiiivee kasvaa taas liian korkeaksi. Jälki oli jotain 50 metriä pitkä ja vanheni ehkä jopa 15 minuuttia. Joka askeleella alkuun nami ja lopuksi joka kolmannella askeleella. Pellolla jälkeilyn olen alottanut Reiskalle ihan eri lailla kuin mejän, saas nähdä ajan kuluessa kummasta tulee vahvempi laji vai meneekö molempia samalla tapaa, mielenkiintoista seurata tilannetta. Jäljen alun Reiska otti tosi hyvin ja söi melko hyvin namit. Alkuun jaksoi muutenkin syödä nameja tosi hyvin, kunnes enää ehkä joka toinen tai joka kolmas nami kiinnosti. Vauhti meinas päästä nousemaan ja koitin kovasti jarruttaa sitä. Hyvin ja tarkasti kuitenkin Reino työskenteli ja hienosti loppumatkalla söi namit kun niitä oli harvemmassa. Lopussa palkkana jotain lihamössöö ja pari palaa lampaan läskiä. Ensin Repe oli vähän ihmeissään, että mikäs juttu tää on kun aamuruoka on keskellä peltoo lautasella (olivat kylläkin muutaman ruohotupsun takana piilossa jälkeen nähden), mutta sitten vissiin nälkä voitti ja söi tosi innoissaan ja ylpeänä lautasen tyhjäksi, jonka jälkeen otti lautasen suuhun ja sitten juostiin möksän pihalle ja Reiska meni auton takakontin luo seisomaan se lautanen edelleen suussa. On vissiin aika hyvin sisäistänyt, että jäljestämisen ja palkan jälkeen mennään konttiin. Tälläpä kertaa ei menty, otin vaan lautasen pois ja pistin Reiskan kettinkiin kiinni harjoittelemaan ulkoilmaelämää. Emäntä oli kuitenkin huipputyytyväinen koiransa suoritukseen, jesh! Tätä tunnetta lisää!  Pitänee kyllä nyt käyttää mökillä olo hyväkseen ja vääntää pientä jälkee Reiskalle usein!

Isäntäkin innostui sitten jonkin ajan päästä harrastelemaan koiransa kanssa. Kytän kanssa harjoitteli seisomista eikä siitä vieläkään mittään tullut. Kuinka mahdoton tehtävä?! Sitten pappakoira seuraamaan ja meni ihan vallan hyvin, liikkeestä maahanmeno ihan super. Luoksetulossa vähän hölmistyneenä ja joutu antaan kaks käskyä ennenko tuli. Minäkin sitten innostuneena päätin ottaa Kyttiksellä seuraamista ja kattoa, että josko jotain saataisiin aikaan. Isännän ensimmäinen kommentti kuului kuitenkin, että koira vie sinua...Ehkä vähän mentiin sinnepäin minne Kyttä paino...Koirakin oli jo tässä vaiheessa ihan ylikierroksilla enkä saanut sitä enää haltuun nätisti sanomalla enkä rumasti sanomalla enkä muutenkaan. Kytkin siis koiran naruun ja sitten uusi yritys ja mielestäni jopa ihan hyvin meni vaikka koira oli edelleen hieman ylivireessä...Isännän kanssa vielä muutama pätkä ja hyvin näytti menevän.

Sitten Reinomies vuoroon ja otin sen kanssa seuraamista ja niitä tiukkoja käännöksiä ja tiukkoja täyskäännöksiä. Pääsääntöisesti alan itse ehkä vähitellen oppimaan kääntymään oikein kun oikein kovasti ajattelen asiaa ja tsemppaan. Heti kun ajattelen muuta tai katson koiraa niin käännös on löysä kun mikäkin. Liikaa jälleen liikkuvia osia mamman makuun. Reiska oli myös hyvässä vireessä tosiaankin kun oli katsellut Kytän kanssa puuhastelua ja siitähän tulee maailman katkerin pieni mies jos Kyttä saa tehdä jotain ja Reino ei. Näin siis pitää tehdä useammin varmaankin ja ottaa papparainen mukaan treeneihin ja tehdä sen kanssa jotain turhanpäiväistä ennen Reiskan vugia. Sinänsä vaan haasteellista toteuttaa jos on yksin liikkeellä kun tuo autoon meneminen on näissä tilanteissa hieman hankalaa sanoisinkos. Kun takakonttihan on Reinon valtakunta ja jos siellä ei ennestään ole joku, niin ei sinne Reinon jälkeen ainakaan ketään mahdu...Huoh.

Otettiin Reiskan kanssa myös liikkeestä istumisharjoituksia, jottei tänään BH-kurssilla oltais sen olosia ettei mitään oltais tehty (vaikka niinhän asia on, muttei kerrota kelleen). Nämä harjoitteet meni ihan hyvin sen jälkeen kun Reiska muisti, ettei tarvi mennä maahan...

Illalla vielä käytiin Elonkierrossa kävelemässä vieraiden kanssa. Kuviakin olisi ties kuinka paljon, muttei ole ehtinyt laittaa koneelle ja saas nähdä koska kerkiinkään. Olen myös tämän viikon Facebook-pimennossa, mutta töistä pääsen muuten nettiin ainakin näillä näppylöin. Puhelimitse tavoittaa ja mökiltä iltaisin!

On myös kyllä ollu taasen ihana huomata miten hyvin Reiska ja Kyttä ottavat pikkuihmiset. Molemmat tottelevat poikia hyvin ja se lämmittää erityisesti mieltä. Sinänsä muutenkin jännä, että Kyttä tottelee poikia paremmin kuin minua tai isäntää. Vieraskoreutta? Hyvin on siis vieraiden kanssa sujunut ja hyvä muutenkin, että meillä joskus käy pikkuimmeisiä ja ylipäänsä muitakin pitkäaikaisvieraita.

Tänään vuorossa on Reiskalla taasen agikurssi ja BH-kurssi. Jos inspiroidun, niin otan pappiksen kanssa jotain ennen Reiskan BH-vugia ja katson, mikä on viretila Reinolla siinä vaiheessa! Huomenna juhlistetaan isännän täysiä kymppejä, torstaina paimennellaan ja muuten ihan vaan ollaan. Ei huono viikko siis tulossa!