Maanantaina piti olla agilityä, mutta se peruttiin kun oli niin kuuma ja siirrettiin jonnekkin hamaan tulevaisuuteen. BH-kurssia ei pitänytkään olla maanantaina, joten maanantaista tuli melkein lepopäivä - no ainakin koirille. Isännän kanssa käytiin kyllä vähän sohvaostoksilla ja sitten Pete & Eeva tuli kyläileen ja niiden kanssa sitten käytiin syömässä ja pyörimässä lähiseudun uimarannoilla. Vielä ei uskaltanut talviturkkia heittää menemään, varvasta vaan vähän uitin

Eilen meille tönörojektille muutti keittiö ja sehän kiva juttu onkin! Alkaa hommat vähitellen eteneen ja pääsee miettimään muuttoa vähitellen. Keittiön lisäksi tuli kaikki muutkin alakerran kaapistot. Harmi sinänsä, että ihan ei pääse vielä muuttamaan kun kodinhoitohuoneen / tuulikaapin lattia ei ole ihan paikoillaan...eli meillä ei siis siinä ole lattiaa tällä hetkellä. Voin kuvitella, että varmaan oli tosi kivaa niitä kaappeja kanniskella sisään lankkuja pitkin, mutta onneksi se oli muiden ongelma kuin minun!

Isäntä oli vissiin eilen saanut auringonpistoksen opiskelijaelämään joutumisen johdosta ja päätti lähteä mukaan jäljestyskurssille Lietoon tai minne lie nyt olikaan, mutta sitten Turun lähelle keskelle metsää kuitenkin. Oli kuitenkin kuulemma sen verran tylsää, että ei tarvi pelätä, että toista kertaa tulis. Harmillista, oli mukava kun oli matkaseuraa!

Kurssilla kaksi aloittelevaa jäljestäjää tekivät koirilleen semmoiset loivalla kaarroksella olevat jäljet ja hyvin koirat jäljestivät ne. Kokeneempi tolleri sai vieraan ihmisen tekemän jäljen, jossa oli purkkeja ja käyttöesineitä. Jälki meni melko hyvin, yksi tai kaksi ilmaisua jäi puuttumaan. Hieno oli kyllä taas seurata hienosti jäljestävää koiraa. Omistajankin kanssa tein tuttavuutta ja olipa mukava rupatella niin samanlaisista mutta erirotuisista koiristamme ja löytyipä niitä yhteisiä tuttujakin...

Reiska jatkoi motivaatiotreenejään. Ensin keppitreeni. Isäntä piteli koiraa ja minä vein kepin (THE KEPIN) muutaman metrin päähän puskaan piiloon. Lähetys "jäljelle" ja mahtipalkka hyvästä suorituksesta. Pari kertaa meni tosi hyvin, kerran löytyi selkeästi joku iiiihaana tyttöjen haju kun vaahto valui suusta vain eikä oikein pieni mies meinannut muistaa, että mikä keppi? YÖK! Omatoimitreenit menivät kotona paremmin tämän suhteen, Reiska selkeästi vähän alisuoritti tämän keppiasian, mutta toisaalta tuolla metsässä on niin paljon liikkujia että väkisinkin siellä on paljon häiritseviä hajuja kun taas normijäljestysmetsissä ei ole mitään tuollaisia tyttökoirahäiriöitä. Tyytyväinen olin kuitenkin ja häiritsevät hajuthan on vaan ihan hyvästä toisaalta!

Toinen treeni oli sellainen että minä pitelin Reiskaa ja kouluttaja vei juosten Reiskan purkin (THE PURKKI, se loistojuttu!) metsään 30-40 metrin syvyyteen ja koira perään. Reiska oli kovin tohkeissaan kun hänen purkkinsa viedään metsään ja vielä täynnä makkaraa! Sinkosi täysillä purkille, minulla oli hätä kädessä perässä pysymisen kanssa, mutta tämähän oli homman pointti, että Reiska menee vauhdilla ja innokkaasti! Kerkesi tökkimään nenällään purkkia ja pyörittelemään sitä tassuillaankin pari kertaa ennenkuin minä kerkesin paikalle aukaisemaan sen. Tämä oli hyvä ja olen supertyytyväinen!

Toisella kertaa pieni vaikeutus ja ekalta purkilta palkan jälkeen piti vielä jatkaa jäljestämistä toiselle purkille, jonka laittoa Reiska ei nähnyt. Lähti metsään niin, että minä meinasin lentää nokalleni, sellainen kaasutus oli koiralla! Tökki ja pyöritteli taas purkkia ennenkuin kerkesin avaamaan sen. Mistä nämä eiliset ruokahalutkin tuli? Söi hotkimalla varmaan puoli kiloa makkaraa ja kilon lihapullia, eikä Reiska koskaan hotki...? Se oli myös saanut aamulla aika tuhdin ruoka-annoksen. Toki hyvähän vaan oli se, että ruoka motivoi paljon! Palkan jälkeen käskin etsiä purkin ja Reiska lähti tosi hyvin menemään taas vauhdikkaasti, meni toisen purkin ohi kouluttajan paluujäljelle. Pysähdyin itse ja Reiska jäi ihmettelemään, että mikä tämä juttu oikein on. Käskin uudelleen etsiä purkin ja niinhän tuo etsi ja löysi. Mahtipalkka! Toinen purkki oli vähän huonossa paikassa maassa että Reiska ei välttämättä sitä haistanut sen ohi tai päältä mennessään, mutta hyvin löysi kuitenkin. Olen niin ylpeä pienestä miehestä ettei tosikaan!! 

Kotimatkalla selitin isännälle miten innostunut tästä uudesta jälkiharrastuksesta olenkaan ja isäntä jotenkin kummasti sanoi, että niinhän sä aina kaikesta uudesta  Tuntuu kuitenkin, että Reiskakin motivoituu enemmän siihen kun löytyy jotain konkreettista sen ainaisen sorkan sijaan ja jäljestämismatka on myös lyhyempi, niin motivaatio tietenkin kasvaa kun ei pidä kilometriä ensin talsia ennenkuin palkka tulee. Kotiläksyksi saimme jatkaa erilaisia motivaatiotreenejä ja keppitreenejä. Ensi kerralla tehdään sitten Reiskalle ihan normaalijälki, jonka päässä on purkki palkkana ja katsotaan mitä motivaatiolle kuuluu. Jos motivaatio on edelleen lomalla, niin sitten jatketaan motivaatiotreenejä, koska ne menee kyllä tosi hyvin nyt. Jos motivaatio on kohdallaan niinkuin uskon ja toivon sen olevan muutamien treenien jälkeen, niin sitten aletaan vähitellen harjoittelemaan janaa. Hui kauhistus!

Esineiden ilmaisua pitää vielä miettiä, Reiskalle on luonnollista nostaa kepit ja tuoda minulle sen jälkeen kun on itse biletellyt niiden kanssa jonkun aikaa. Toisaalta voisi olla hyvä opettaa Reino menemään maahan esineellä niin pääsisi aina jatkamaan tuoreella jäljellä samantein kun jos se tuo esineen minulle, niin meidän pitää siirtyä aina eteenpäin ja etsiä uudelleen tuore jälki, josta jatketaan. Ompa hankalaa!