Töiden jälkeen suhailtiin kera isännän ja Reiskan Somerolle moikkaileen lampaita ja tuttuja ihmisiä! Isäntä kärsinee auringonpistoksesta kun on tällä viikolla ennätysinnokkaasti ollut mukana harrasteissa. Kivaa! Isäntä ei sitten talven jälkeen ole kertaakaan ollut katsomassa meitä ja meno oli varmaan hieman erinäköistä kuin sisätiloissa. Paikalla myös Bataille kera Sonjan ja Bowwe Jaanan kanssa. Kiva nähdä teitä taas!

Sanoin jo ennen meidän vuoroa, että jos hyvin menee, niin otetaan vaan yksi kierros, koska Reiska ei sitä toista jostain mistälie huonokuntosuudestaan johtuen oikein jaksa. Reiskan kanssa vuorollamme otettiin kuljetuksia ja kierrettiin isoja paaleja ja koitettiin mennä porttien läpi. Reiska teki muutaman hakukaarenkin ja muutaman kerran haki lampaat vähän kauempaa kun ne jotenkin sinne karkasivat. Yksi lammas kyllä ohimennen hyppäsi korkean aidankin yli, onneks Reiska ei mennyt perässä vaikka vähän katseli sen näköisenä, että pitäisikö. Minä olin tavalliseen tapaani jäätyneenä paikoilleni enkä sanaa suusta saanut kun ihmettelin sitä lampaan suoritusta.

Kuljetukset oli hyviä, Reiska oli hyvin kuulolla eikä syönyt paskaa (kolinapurkki oli kyllä mukana, muttei sitä tarvinnut kuin kolmisen kertaa heilauttaa!) ja oli hommassa mukana. Olin huipputyytyväinen Reiskan (ja itseni) hyvään suoritukseen ja otettiin sitten vain yksi kierros. En halunnut ottaa toista kierrosta kun koirasta näki, että se on väsynyt ja sitten olisi vaan tullut huono mieli jos se olisi jotain säheltänyt toisella kierroksella paimennuksen sijaan. Marikakin taisi todeta, että Reiskan paras suoritus ikuna! Ylpeä! 

Isäntä kyllä paimennuksessa ja kotimatkalla ihmetteli, että onko Reiska aina yhtä laiskan ja vetelän näköinen paimenessa. On se  Onhan se vähän eri näköinen seurattava kuin Bowwe tai Bataille, mutta näillä kaikilla onkin omat erilaiset tyylinsä tehdä tuota paimennustyötä. Muillakin meni treenit hyvin ja oli ilo katsella päteviä beusseja! Hienoa!

Illalla Kytän kunnonkohennustalkoot jatkuivat hikilenkin merkeissä.  Iltapissalenkin yhteydessä Reiska puolestaan sinkosi täysillä pusikkoon ja ihmettelin, että mikä siellä nyt oikein on kun en mitään jänistäkään nähnyt missään. Ei ollut jänis ei...vaan SIILI, jota Reiska oli tökkimässä innokkaana...Voi elämä sen kanssa, ei kaikkien kanssa pidä olla kaveria!

Tänään karvaiset pojat pääsevät hoitoon pariksi päiväksi kun mennään isännän kanssa synttärilahjaksi saadulle reissulle naapurimaahan katsomaan...mmmh...isännän sanoin sukulaisiani... Arvasko jo joku? Siitä sitten ensi viikolla lisää

---

Kuvia räpsittiin paljon eikä ite tarvinnu ottaa yhtään!

Tässä linkki Anna Mäkisen ottamiin kuviin.

Alla olevat ovat Sonjan ottamia, näitä tulloopi ehkäpä lissöö vielä joku päivä kun jaksan laittaa tänne.

Ei se Reiska nyt kovin laiskalta kuvissa ainakaan näytä tai sit vaan on hyvä kuvaaja ollu!