Kahden viikon tauon jälkeen päästiin taas agsaamaan Reinon kanssa. Tuli kyllä selväksi, että tälläisiä taukoja Reino ei kyllä suvaitse lempiharrastuksestaan. Reiska oli aksakentän aidassa kiinni ja odotteli kun ensin tutustuttiin rataan ja kun pari koirakkoa meni ennen meitä rataa. Taisi olla pienellä miehellä pinna vähän kireällä kun ei heti päässyt itse aksailemaan kun piti ärrätä ja purrata ihan hirmuisesti kaikille muille koirille ja iteksiinkin taisi Reino märistä. Mullahan meni het siihen käpy ja Reiska pääsi autoon ihmettelemään, mä en siedä sitä, että se häirittee muiden suorituksia - tosin en nyt tiiä häirittikö sen mörinöinti ketään muuta kun mua..! ;)

Omalla vuorolla Reiska ekalla rundilla sikaili menemään ihan miten sattu ja hyppeli mitä esteitä huvitti, muutaman oikeankin ja rallatteli vaan menemään kentällä. Olin ihan ihmeissäni, että mikäs sille tuli kun normaalisti on ihan kuulolla ja asiallisesti suorittaa. Nyt vaan sinkoili täysillä sinne sun tänne! Ja niille, jotka ovat Reiskan nähneet ihan muuten vaan tai tokoympyröissä, niin Reino on hieman erilainen siis aksaympyröissä, ihan eri koira.

Toisella rundilla oma ohjaus oli parantunut ja minulla oli sellainen asenne, että nyt hemmetti soikoon mennään sinne minne pitääkin ja asenne ratkaisee tai sitten Reiska kerkesi rallailemaan tarpeekseen ekalla rundilla, koska nyt oli vähän paremmin kuulolla ja meni tosi hienosti rataa. Radalla oli yksi kämmikin, josta joka kerralla selvittiin hienosti. Rata ei kyllä ollut mikään kovin helppo ohjauksellisesti, mutta tykkäsin siitä kuitenkin.

Lopuksi otettiin puolikas rata pariin otteeseen ja nyt meni tosi hienosti. Koira meni sinne minne minä ohjasin (muutaman kerran kyllä jorpakkoonkin kun ohjasin omiani) ja oli kuulolla! Hienoa! Ongelmana tosin oli nopeus ja kotiläksyksi saatiinkin eteenmeno eli että Reiska osaisi ainakin pari kolme hyppyä mennä itseksiin eteenpäin käskystä kun minä auttamattomasti jään jälkeen sen kanssa. Muitakin pieniä ohjausteknisiä juttuja olisi kuulemma hyvä kotona katsoa ja harjoitella. 

Lopuksi taas kouluttaja totesi silmät loistaen, että "sinulla on käsissäni käsittämättömän loistava agilitykoira, mutta sinä..*huokaus...kaipaat treeniä". =D Sen kyllä huomasin itsekkin, että kun Reiska tosi tarkkaan seuraa kuitenkin miten sitä ohjaan ja toimii sen mukaisesti, niin sehän on hyvin usein jossain väärällä esteellä tai jorpakossa kun vaikka osoitankin ehkä oikeaa estettä niin rintamasuuntani antaa ristiriitaisen viestin ja Reiska sitä hienosti seuraa ja sitten se onkin siellä väärässä paikassa.... Toki eilen itsekin aloin vähän ymmärtää rataa ja tuntui, että ihan pikkuriikkisen osaisin rataa jo lukea ja ennakoida oikein siihen miten Reiska reagoi mihinkin ja minkäkin suorittaa ja miten näinollen koiraa tulisi ohjata. Etenemistä ilmassa kenties?...toivottavasti! =)  

VauhtiRepe viikonloppuna vauhdissa!

Picasan albumeita taas jonnin verran päivittelin uusilla kuvilla!