Niin kiirusta ollut lähiaikoina ettei ole edes koirien kanssa kerennyt tällä viikolla tekemään mitään. Kerran olen kai käynyt lenkillä. Ihan kamalaa, voi mitä tunnontuskia olenkaan saanut! Eilen kun ennen nukkumaanmenoa sen verran panostin, että temputtelin hetken Reiskan kanssa, niin voi että pieni mies meni onnesta ihan sykkyrälle kun mamma huomasi hänet! Ihana, tosin tunnontuskat lisääntyi... Kyttä on saanut ihan törkeitä kaahailuspurtteja sisätiloissa ja muutenkin se on tosi ADHD ollu koko viikon, pitäis kai jotain pääkopan aktivointia sillekin kehitellä, noh, ehkä se saa sellasta viikonloppuna ;) Pääseepähän ainakin leikkimään ja sehän on sen mielestä ihan parasta! =) Reiska varmaan ei niin kauheesti tykkääkään viikonlopun ohjelmasta, mutta kai se kestää kuin mies ;)

Maanantaina oltiin tosiaan menossa juhliin Reinon synttäreitä aksan merkeissä, mutta aksavugi peruttiin kun ei olis muita ollu tulossa kun minä ja Reino. Tiistaiseen Helsingin reissuuni meni 11 tuntia ja vähän väsytti sen jälkeen ;) Keskiviikkona olin töissä myöhään ja illalla roudattiin pattinkeja. Eilen oltiin isännän kanssa taas kuvauskurssilla ja vitsi kun taas viisastuin. Oikein odotan, että löytyis aikaa mennä kuvaileen. Eilen teemana oli päästä vihreältä alueelta pois eli automaattiasetuksista pois ja nyt tiedänkin sitten miten pitäisi säädellä aukko, valotusaika, herkkyys ja miten mikäkin juttu vaikuttaa mihinkin. Pitää kyllä paljon harjoitella käytännössä vielä!

Työmatkoja kulkiessani olen ehtinyt mietiskelemään kaikkea henkevää ja vähemmän henkevää. Hirveästi olen pyöritellyt kaikkia koiraharrastusmaailmaan liittyviä juttuja. Lopputulokseksi sain, että Reiska ei ole menossa BH-kokeeseen ainakaan tänä vuonna (ajatuksissahan oli kotikokeeseen meno ensi kuussa). En näe mitään hyötyä mennä BH-kokeeseen, koska ei me ainakaan ensi kesänä olla pk-puolen kisoihinkaan menossa ja minkä vuoksi käydä Reinon kanssa BH jos ei ole menossa kisoihin. Kyllähän minä tiedän, että se osaa käyttäytyä (treeni)kentällä ja kaupungissa, ei siihen tarvita mitään BH-koetta todistamaan asiaa. Ja toisaalta minulle se on juuri tällä hetkellä ihan se ja sama mitä muut ajattelevat Reiskasta. Näin pääsen turhasta stressistä eroon kun jo kerkesin stressata koetta ;) Ei niin, etteikö Reiska sitä taatusti olisi läpäissyt, sitä en epäile, se on tällä hetkellä oikein hyvässä vireessä ja suorituskunnossa. Eikä niin, etteikö se olisi vähitellen JK1-kunnossa, mutta eihän meillä ole kiire. Katsotaan sitten jos alkaa huvittamaan joskus enemmän.

Pähkäiltyäni lisää (ja kysyttyäni isännältä mielipidettä) tulin siihen tulokseen, että Reiska on tokokoira ja tokoon sen kanssa on panostettu siitä asti kun ylipäänsä on panostettu johonkin. Käydään siis jatkossakin tokokokeissa hakemassa niitä kolmos-tai kakkostuloksia, ehkä jopa ykköstulos alokkaasta ;) Toko on kuitenkin se laji, johon osaamista löytyy itseltä ja lähipiiristä ja jota on helppo ja mukava harjoitella. =) Tuntuu tämän kaiken elämässä olevan hässäkän tiimoilta nyt siltä, että haluan koiraharrasteissa mennä siitä missä aita on matalin, ainakin juuri nyt siis. Agilityä on tarkoitus myös harrastella jatkossakin ja tavoitteena on saada ohjaaja sille tasolle, että voisi mennä kisaamaan ja eiköhän se Reiskan puomiongelmakin tässä joku päivä saada selvitettyä kun vaan jaksan taas paneutua asiaan. Agility on kuitenkin se laji selkeästi mitä koira eniten rakastaa, joten siihen satsataan ehkä enemmän kuin koskaan olisin voinut uskoa (siis mehän ei mitään agilityä koskaan aleta harrastamaan kun ihan pöllön näköstä kirmailua koko laji eikä siinä ole mitään pointtia...). =) Paimentelemassa on tarkoitus käydä säännöllisen epäsäännöllisesti kuten tähänkin asti ja koiratanssitemppuja tehdään jatkossakin samaan tapaan kun tähänkin asti.

Pappakoira puolestaan saa jatkossakin tehdä omia pappakoiratemppujaan ja sen kanssa panostetaan juurikin nyt mejään (ja koskakohan mulla ois muka siihen lajiin aikaa ja inspistä...?). Lisäksi papalle olisi kiva kehitellä joku toinenkin oma harrastus, mutten oikein tiedä mikä sille sitten olisi se sopiva juttu, se kun ei kuitenkaan halua selkeästikään kauheesti mitään uusia juttuja oppia tai sitten seisominen on vaan sille ylivoimasen hankala juttu... Katselin myös aikani kuluksi tänään aamusta mätsäreitä ja semmoiseenkin pappa taitaa joutua taasen kun pääsee veteraaniluokkaan. Pappa kuitenkin tykkää välillä käydä jossain ja tekee sen pääkopalle varsin hyvää. Niinkuin Marja alkuviikosta sanoi, niin pappis ei ole kyllä yhtään ikäisensä oloinen vaan jokseenkin nuorempi. Puruja sen kanssa olisi kiva päästä ottamaan, koska se on papan mielestä ihan maailman superin juttu, mutta luulen etteipä myö päästä mihinkään silleen. Toisaalta joku hakukin voisi olla sen mielestä tosi kivaa jos palkkana olisi leikkiminen, mutten sitten tiiä mitään semmostakaan ryhmää mihin pääsis. Möö, taitaa taas papan harrastukset jäädä. =(

Näin olen siis ajatellut ja suunnitellut ja nyt kun olen kirjannut hajatelmani ylös, niin niitä ehkä myös noudatan ja palaan tähän kirjoitukseen tarvittaessa!