Kyttämies on ollut kummallisella tuulella lähipäivinä. Se on ollut kovin levoton ja läähätellyt ja on kovin stressaantunut jos on joutunut olemaan kotona yksin. Päätin käyttää sitä eläinlääkärissä. Eläinlääkäri olikin vanha tuttu, toiminut riparillani isosenani sekä ollaan mejäkokeissakin törmäilty :) Kovin oli ihmeissään siitä, että mikäköhän papparaista vaivaa kun joku selkeästi vaivasi. Koitti kuunnella sydäntä, muttei saanut mitään tolkkua siitä kun pappa läähätti ja tärisi niin kovasti sekä tietenkin vähän jännitti lihaksiaan. Tunnusteli, josko papan selässä olisi jotain, muttei siellä ilmeisesti mitään ihmeitä ollut. Mahan paineluun pappa sitten tietyssä kohtaa reagoi köyristämällä selkää ja näyttämällä kovin kärsivältä. Tämä tietty kohta oli sitten perna ja eläinlääkäri sanoi, että on mahdollista että siellä on kasvain. :(

Mietittiin, että mitä oikein pitäisi tehdä ja ell kysyi minulta haluanko, että otetaan verikokeet ja katsotaan niiden tuloksia. Papallahan vuosi sitten oli munuais- ja maksa-arvot hieman koholla, mutta kun kastroinnin jälkeen tuntui oikein terveeltä, niin ei sitten enää tutkittu asiaa ja eilen papalla oli lämpöä yli 39 astetta. Lääkäri sanoi, että voi myös määrätä munuaisia vain vähän kuormittavaa kipulääkettä. Totesimme yhteistuumin, että kipulääke hoitaa vaan oireita eikä syytä, joten otettiin verikokeet ja saatiin kipulääkeresepti. Kipulääkettä käskettiin ottaa tosi varovaisen määrän kun on aika tujua ilmeisesti kun eläinlääkäri varoitteli siitä kuten myös apteekki.

Verikokeiden tulokset tulevat tänään tai huomenna. Eläinlääkäristä päästyämme käytiin papan kanssa ostoksilla kaupassa, apteekissa ja haettiin lemmikkieläinliikkeestä DAP-haihdutin mallia pistorasiaan laitettava. Meillä on tällä menolla kyllä kaikki koirat ihan omissa huuruissaan kun Kyttä saa noita vahvoja kipulääkkeitä ja Tuksu saa DAPpia joka tuutista ja Reiska on muuten vaan perussekaisin ;-) Kotiin päästyämme Kyttä oli ihan väsynyt ja nukkui koko illan. Isäntäkin totesi, että kylläpäs kipulääke vaikuttaa kun koira ei ravaa eikä läähätä. Jouduin toteamaan siihen sitten, että eipä koira ole vielä saanut yhtään kipulääkettä, että ihan luonnollisesti ilman avustavia aineita se vetää sikeitä ja on rauhallinen. En sitten nähnyt tarpeelliseksi antaa kipulääkettä koko iltana ja aamullakaan pappa ei herännyt ennen töihin lähtöäni, joten se on nyt sitten isännästä kiinni saako se kipulääkettä tänäänkään.

Aika jännä fiilis, halusiko pappa vain lääkäriin, alkaako sillä yksinoleminen olemaan kamala juttu vai onko sillä todellakin jotain?! Verikokeista näkee jotain, mutta esimerkiksi pernan ongelmat eivät siellä näy vaan sitten pitäisi käydä kuvaamassa maha. Tiedä sitten mitä tässä pitäisi tehdä?!