Lauantaina oltiin isännän kanssa Tampereella Hot Rodissa kattelemassa autoja ja seuraamassa Popedan ja Klamydian keikkoja. Popeda oli mulle pettymys, Klamydia puolestaan yhtä hyvä kun aina ennenkin :) Autojen osalta ei ollut paljon uutta nähtävää, monet autot on niin nähty jo aikasemmin jossain muussa tapahtumassa. Kuvia täällä. Ehkäpä pääsiäisenä American Car Show:ssa olisi enemmän sellaisia autoja, joita ei ole vielä nähty, hope so.

Eilen olikin sitten taas mielenkiintoinen päivä kun lähdin kaksin Tuksun kanssa reissuun. Isäntä ei kuulemma jaksa sitä ihmismäärää ja akkojen kälätystä, joten jäi nukkumaan kotiin. Me sitten Tunkin kanssa ajeltiin kohti Messukeskusta. Matkalla otettiin Tiia mukaan matkaan ja minä kerkesin moikkaamaan hieman Hulaa, jota en olekkaan aikoihin nähnyt, mutta eipä neiti ollut minua unohtanut! :) Messukeskuksessa oli siis pentunäyttely ja muutamat messut. Tosin pentunäyttelyyn Tunkkia ilmoittaessani en tiennyt, että siellä on messutkin. Onneksi Tunkkia ei ollenkaan haitannut ihmismassat eikä muut koirat saati sitten kerrassaan mikään muukaan. Messualueella kerettiin Tiian ja Tuksun kanssa kiertelemään melkein 1,5 tuntia ennen meidän kehän alkua ja kylläpä Tunks sai huomiota! Lapset ja aikuiset tulivat rapsuttelemaan sitä, osa kysymättä ja osa osasi kysyä luvan. Joku minibullin omistajakin tuli vaihtamaan kuulumisia ja joku minibullia ottava pariskunta tuli kyselemään rodusta, olivat vissiin tulleet Messukeskukseen varta vasten Tunkin takia, muita minejä kun ei paikalla ollut. Monista myyntipisteistä tuli henkilökuntaa juttelemaan ja rapsuttelemaan Tunkkia ja olisipa erään koiranruokamyyntiosaston henkilökunta ottanut Tunkin loppupäiväksi maskotikseen ja mainostamaan ruokiaan. Tunks kun oli jotenkin ihan koomainen ja väsynyt ja aina kun pysähdyttiin niin Tunkki heitti joko kyljelleen makaamaan tai sitten sammakkoasentoonsa. Tämän koiranruokamyyntiosaston henkilöstö vallan hurmaantui kun Tunks heitti sammakkoon keskelle heidän pistettään ja olisihan Tunkin siihen jääminen saanut ainakin kävijöitä heille. En tosin suostunut jäämään neidin kanssa siihen, koska iltapäivällä oli muuta ohjelmaa. Tunks sai siitä kuitenkin säkillisen ruokaa itselleen, ilmaiseksi. :)

Kerettiin ihmettelemään beussikehä, jossa kolme beussia ja sitten olikin jo oma vuoro käsillä. Hetki kerettiin Annan ja Rikunkin kanssa jubailemaan, kiva oli taas nähdä! :) Tunks oli ihan puhki eikä millään meinannut jaksaa tehdä mitään. Onneksi hyvät namit sai neidin hereille sen verran, että selvittiin kehään. Tuomari juoksutti ensin yhden kerran ympäri, jolloin Tuks vaan haisteli kehää tai veteli laukkaspurtteja (en päässyt kehään ennen omaa vugia, mikä on kyllä selkeästi Tuksulle tärkeä juttu esiintymisen, etenkin siis juoksemisen kannalta). Tuomari kysyi, että tutkitaanko maassa vai pöydällä ja minulle kun oli ihan se ja sama, niin otettiin pöydälle. Tuks seisoikin hienosti ja tosi väsyneenä antoi tutkia itsensä tosi hienosti, varmaan ikinä ole antanut niin hienosti katsoa hampaitaan. Koomaneiti, ei jaksanut edes iloita tuomarin läsnäolosta :) Kovin olin ylpeä pöytäesiintymisestä. Sitten seisotettiin maassa ja huomasin, että itse asiassa Tuksun häntä nousee lipputangoksi aina kun se tietää minun kädessäni olevan namia, kun namia ei ole, häntä lopahtaa. Noh, ilman namia Tunks ei kuitenkaan seiso, joten häntä töröttäköön pystyssä. Saatiin onneksi vielä mahdollisuus juosta kerran kehä ympäri ja se juoksuhan sujui varsin mainiosti.

Punainen nauha tuli, ei KP:tä. Olimme kuitenkin odotetusti pentuluokan ykkösiä. Tuomarina oli Pirjo Hjelm, joka oli oikein mukava uusi tuttavuus. Käsitteli koiria kivasti ja muutenkin tykkäsin rauhallisesta tyylistä.

Arvostelu menee näin:

Vielä vähän kevyt ja korkea. Narttumainen pää. Kuonon selkä saisi olla täyteläisempi ja kaarevampi. Vähän ahdas alaleuka, molemmat alakulmahampaat painavat ikeneen ainakin vielä tässä vaiheessa. Etuhampaat ok. Kaunis kaula ja ylälinja. Vielä vähän löysä etuosa. Runko vielä kehitysvaiheessa. Riittävän kulmautunut takaosa. Takaliikkeet ok, edestä vielä löysät. Esiintyy iloisesti ja ryhdikkäästi.

Esiintymiskommentista olin erityisen iloinen. Muuten arvostelussa ei sinänsä ollut mitään uutta tai mitään sellaista, jota en olisi tiennyt. Tosin jäin ihmettelemään muutamia lausahduksia. Tuomari ei vissiin ihan tiennyt olevansa pentunäyttelyssä eikä tainnut kuulla kun sanoin Tunkin olevan 6 kk vanha. Tottakai se on keskeneräinen tossa iässä, haloo!

Kehän jälkeen poistuttiin Tiian kanssa aika pikaisesti paikalta, heitin Tiian kotiin ja köröttelin Lohjalle, jossa beussiyhdistyksen asioita hoidettiin sitten useampi tunti. Tunks veteli autossa koko ajan sikeitä tyytyväisenä. Kotimatkankin Tunks nukkui sikeästi. Kotona pojat olivat ihan onnessaan kun saivat naisensa takaisin, jopa Kyttä vaikutti iloselta Tunksin kotiinpaluun johdosta. Tosin poikien ilo saattoi johtua siitäkin, että huomasivat mamman tulleen kotiin, isäntä kun oli käynyt poikien kanssa juoksulenkillä ja pojat selkeästi olivat rapakunnossa väsymyksen määrästä päätellen!

Tänään aamulla heräsi vahtiTunkki. Liekö pojat kertoneet yöllä Tunkille juttuja... Aamupissillä pihalla käytäessä Tunks näki naapurin koirinensa ja voi että mikä tomera haukku ja murina Tunkista lähtikin! Huomautin asiasta ja Tunkki lopetti samantein, alkoi heiluttamaan häntäänsä ja olisi halunnut mennä moikkaamaan naapuria hyvinkin ystävällisissä merkeissä. Taitaa jonninsortin murkkuikäkin alkaa kun tuolla tavoin komennellaan eikä uskota, että kyllä mamma hoitaa homman jos jotain tosissaan uhkaavaa tapahtuisi... ;)

Tällä viikolla onkin sitten vuorossa agilityä, tokoa, pentukurssia, BH-kurssia, jäljestämistä ja kaikkea muuta mukavaa! :) Kiirettä siis pitelee, kuten aina! Reiskakin on nyt ilmoitettu tokokokeeseen, jännää! :)