Eilen ajeltiin Tuksun ja Reiskan kanssa viimeistä kertaa tällä erää Turun suuntaan kursseilemaan. Kotoa lähtiessä vein ensin Reiskan autoon ja siitähän Tunks tunki herneen nenäänsä, auta armias mikä "valitus" ja "huuto" sisältä jäi kuulumaan ja kuului edelleen kun palasin sisälle. Neiti ei ihan hyväksynyt sitä että häntä ei mukamas otettaisi mukaan. Perillä neiti sitten kävi tajuttomilla kierroksilla, osaa siis näköjään erinomaisesti yhdistää tuon paikan siihen, että tehdään jotain kivaa. Neiti purki kierroksiaan sitten syömällä häkkinsä uusia seiniä. Vaneri maistuu hyvälle... Treenit oli ulkona ja alku treeneistä meni siihen, että kävin huutamassa autoon neidille, että lopettaa sen vanerin tuhoamisen. Ei muutosta ja otin neidin häkissä ulos pihalle, vanerin syönti tosin jatkui edelleen. On se perkele kumma! Nyt on neidillä lentoboksi - katsotaan miten kauan sen tuhoaminen kestää! Oma valinta oli myös joutua pieneen lentoboksiin, mitäs tuhoaa kaiken mitä näkee kun on kierroksilla tai muuten vaan yksin autossa.

Reiskan BH-kurssilla siis kuitenkin aloitettiin. Koemainen suoritus oli tarkoitus tehdä. Reiska ensimmäiseen pariin ja paikallamakuuseen. Makasin varmaan jonkun 15-20 minuuttia ja meni tosi hyvin. Pari kertaa jouduin menemään Tunksia komentamaan ja kerran tai pari Reiska nousi istumaan kun ihmetteli selkeästi että mihin minä nyt menen ja mitä ihmettä minä raivoan. Meni maahan heti kun tilanne oli taas rauhoittunut. Todella rauhallinen ja levollinen kylkiasento muuten Reinolla. Selkeästi kun makaa yksin ja vähän erillään ei paineistu eikä ota mitään ressiä mistään, mutta tokon paikallamakuussa vähän ahdistaa naapurit (niistä kun ei koskaan tiedä mitä ne tekevät).

Omalla suoritusvuorollaan Reino meni tosi hienosti ja teki töitä tosi hienosti. Olin niiiin tyytyväinen miekkoseen. Seuraaminen oli hyvää, kontakti muutaman kerran laski ja muutaman kerran asennosta tuli väljä, mutta se oli oma mokani kun samalla itse arvoin mitä piti tehdä. Juoksu ja hidas kävely ihan supereita, hidas kävely erityisen hieno! Perusasennot oli hyviä pysähdyksissä. Istuminen meni ihan jees kun melkein pysähdyin ja sanoin Reinolle rauhassa että istu ja kun Reino istui, niin jatkoin matkaani. Tämä oli positiivinen yllätys, että meni niinkin hyvin. Liikkeestä maahanmeno oli todella hyvä. Luoksetulossa tuli hitaalla laukalla ja tuntui, että kestää ikuisuus kun herra pääsee perille, muuten hyvin ja tuli perusasentoon suoraan sivulle kun eteen istumista ei ole opetettu. Vapaana seuraaminen oli paremman näköistä ja tuntuista kuin hihnassa.

Henkilöryhmä minua epäilytti, mutta sekin meni iloisesti ja sillä ilmeellä, että ihan kuin Reino olisi ikänsä siinä ryhmässä pyörinyt. Ei haitannut ihmiset, muutamaa oli ihan menossa morottamaan ja muutamaa ei huomioinut ollenkaan. Ilmottautuminen kokeeseen "tuomarille" meni myös tosi hyvin. WAU! Olen ihan ihmeissäni, että miten se kokonaisuus nyt niin hyvin menikin! Itse en montaa kertaa myöskään töpeksinyt. Yhden pysähdyksen jätin ohimennen tekemättä kun en tiennyt että olisi pitänyt pysähtyä. Muuten oli hyvä harjoitus kun oli tötsät aina niissä kohdissa joissa piti jotain tehdä ja se oli hyvä juttu. Kotona aletaan tekemään samanlaisia "tötsäratoja" ja saa isäntä nyt alkaa tosissaan miettiä sitä kokeeseen menemistä, Reino oli niin pätevä että harmittaa jos sitä ei pian kokeessa nähdä! Joku mölliBH olis myös ihan huippu päästä kokeilemaan, pitääkin tutkia jos jostain semmosen löytäisin, vaikka epäilen sitä.

Tuksu vuorollaan kihisi ylikierroksillaan ja laitoin sen auton vetokoukkuun hetkeksi rauhoittumaan ja tein sille nakkijäljen. Pentukurssilaisia oli muutenkin vain kaksi paikalla ja tehtiin vähän niitä juttuja, joita haluttiin ja minähän halusin jälkeä :) Jälki sai vanhentua noin puoli tuntia ja sitten kun se ajettiin, niin neiti oli vähän liiankin innokas ja vauhtia oli tosi paljon, jouduin jarruttelemaan aika paljon. Tarkkuus kärsi hieman, mutta oli kuitenkin melko hyvä. Jäljellä oli pituutta noin 10 metriä.

Pentukurssilla muuten harjoiteltiin tervehtimistä eli kierrettiin muiden koirakkojen ympäri kahdeksikkoa ja sitten pysähdyttiin jonkun koirakon viereen, käskettiin oman koiran istua ja kysyttiin toisen koiran ohjaajalta lupa saada moikata toista koiraa. Kun lupa tuli, vapautettiin koirat. Heti tämän jälkeen omistaja lähti juoksemaan ja koiran piti tehdä luoksetulo. Tähän saakka Tuksulla meni kaikki putkeen, mutta kun innoistui kunnolla peuhaamaan toisen koiran kanssa, niin ei muistanut luoksetuloa ollenkaan ja kuulo hävisi tilapäisesti taas kokonaan! Toinen pentu tuli Tuksua moikkaamaan ja kaikki meni hyvin eikä Tunks jaksanut toisesta pennusta niinkään välittää, mutta kun toinen pentunen lähti tekemään luoksetuloa, niin Tunks päättikin ettei toinen mihinkään karkaa ja otti pentusen narussa kiinni olleesta kakkapussista kiinni. Toinen pentunen hieman hämääntyi miksei pääse omistajansa luo kun hetkihän siinä taas meni ennen kun saatiin Tunks irti pussista... ;-)

Harjoiteltiin luoksetuloja koirakujan läpi eikä niissä nyt taas mitää ongelmia kun oli lelu mukana. Lelun kanssa kaikki onnistuu! :) Tosin siinä menee aina hetki kun Tunksin saa irti lelustaan...  Lisäksi harjoiteltiin toisten koirien kohtaamisia ja ohittamisia ja niissä Tunksilla ei ollut mitään ongelmia .

Molempien koirien kurssit siis menivät reilusti yli odotusten, itselle jäi mielettömän hyvä fiilis ja toisaalta taas haikeus sen suhteen, että nyt se loppui ja nyt pitäisi itseksiin jaksaa molempien kanssa tuhertaa kotosalla. Kesällä kun on tarkoitus vain aksailla silloin tällöin ryhmässä ja muuta ohjattua ryhmätoimintaa en ole ajatellut harjoittaa. Katsotaan sitten taas syksyllä uudelleen ja mietitään mitä sitten tehdään ja mihin paneudutaan.