Eilen jatkui Dogitiimin tokoilut Tuksun osalta. Hyvä ja tuttu porukka meitä kurssilaisia olikin kasassa. Harmi vaan kun joka maanantai tuntuisi satavan vettä  Onneksi on sadevaatteet ja ennen kurssia Tuksun kanssa testattiin lenkin merkeissä neidin uutta sadehaalaria, joka ostettiin viime viikolla. Tokoilun eka kierros otettiin suoraan myös haalari päällä eikä neitiä haitannut haalari yhtään kuten ei myöskään märkä nurmikko. Monet sanovat, että bullit inhoavat vettä ja märkää, mutta Tuks ei häiriinny pienistä kosteuksista ja se on varsin positiivinen juttu!

Ekalla rundilla tokossa otettiin perusasentoja. Otettiin Anun valvovan silmän alla erinäisiä vimpautuksia ja vempautuksia, jotta neiti saatiin sivulle istumaan suoraan ja oikeaan kohtaan. Oikea kohta ja suorassa istuminen ovat hakusessa, mutta kyllä se siitä kun väärät jätetään palkkaamatta ja vaaditaan oikeanlaista suoritusta. Ohjaajalla on myös suuria ongelmia palkkauksen paikan kanssa sekä siinä, että se huomaisi koska koira on vinossa ja koska ei. En ole vieläkään tottunut Tuksun pieneen kokoon ja se aiheuttaa erinäisiä ongelmia kun en jotenkin osaa katsoa sen tekemistä kunnolla vaan saatan nähdä jonkun vinon perusasennon suorana ja palkata näin ollen virheellisestä toiminnasta. Tosin - itsekin kenotan mitä ihmeellisimmissä asennoissa, jotta ei ole ihmekään, että näin koiran suorassa vaikkei se olekaan. Nyt kuitenkin tiedostan tämän ja ehkä saan korjattuakin!

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Tuksulle tuli myös kylmä. Ulkona kyllä oli kyllä kylmä (itsekin loppuvaiheessa palelin) ja vettä satoi ja oltiin paljon paikallaan kun Anu selitti minulle mitä tehdään ja neiti joutui sitten toimettomana seisoskelemaan. Reppana.  Pitänee ostaa sille joku toppahaalari ja tossut tassuihin tai sitten katsoa vähän millä säällä tokoillaan ulkosalla. Talvella voi olla paljon sisätokoilua tiedossa.

Toisella rundilla otettiin viime viikolla ongelmaksi muodostunut luoksetulo. Nyt on kuitenkin uusi viikko alkanut eikä luoksetulo ollutkaan ongelma. Tuksu siis viime viikolla monena päivänä luokse tulemisen sijasta jäi jäpittämään paikoilleen ja arpomaan kannattaako minun luokseni tulla. Nyt Anu piti neidistä kiinni, minä heiluttelin broiskun sydäntä neidin nenän edessä, kävelin vähän matkan päähän, käskin tulemaan luokse, käännyin ja lähdin juoksemaan karkuun. Jopa tuli ripeästi minun luokseni! Söi palkan, juoksi Anulle, juoksi minulle, juoksi Anulle ennenkuin saatiin neiti kiinni  Oli vissiin kivaa! Otettiin vissiin neljä kertaa tämä luoksetulo ja joka kerralla meni tosi hyvin! Tulin kovin tyytyväiseksi!

Illalla kotosalla vielä innostuin jatkamaan tokoilua olohuoneessa leffaa toisella silmällä katsellessa. Tuks otti paikallamakuun, joka hyvä. Seisomisharjoitteita ja seisomaannousuharjoitteita, meni ihan kohtalaisesti. Peruutusta harjoiteltiin, ei vielä mennyt ihan putkeen, namilla avustettuna kyllä peruutteli. Opeteltiin myös itsensä ympäri pyörimistä, kierrokset neidillä nousi tässä. Pyörimisestä voisi saada semmoisen vireennostatusliikkeen, mutta ei voi paljon treenata eikä kovin useinkaan ettei mene ihan överiksi. Sivulletuloja otettiin myös eri variaatioilla ja menivät hyvin. Olin kovin tyytyväinen ja neiti oli kovin väsynyt!