Sadetreenit jatkuvat: Kekkulin ja Vekkulin kanssa eilen mentiin Pukon kentälle tokotreeneihin. Nämä olivat ensimmäiset tavoitteellisen tokon ryhmän treenit. 10 koiraa oli paikalla, ihmisiä jokunen vähemmän. Yhdellä porukan jäsenistä on kuulemma beussipentunen kotona, toivottavasti jollain kerralla pentunen on mukana jotta pääsen katsastamaan sen! :) Alkuun jutusteltiin ja sitten koira kerrallaan leikittiin häiriön alaisena ja samalla kerrottiin koirasta. Mä olin ensin vuorossa Kekkulin kanssa, leikkiminen meni Kekkulimaiseen tapaan hyvin ja jokusen sanan siitä sitten kerroinkin ja jotain siinä multa kyseltiinkin sitten lisää. Leikin jälkeen otettiin pentuluoksetulo niin että Anu piti koirasta kiinni ja koira juoksutettiin ihmiskujan läpi. Toiseen suuntaan meni tosi hyvin, mutta toiseen suuntaan juoksutettaessa Kekkuli jäi paikalleen nököttämään ja nökötti siellä vaikka huutelin sitä ja hilluinkin hieman. Jossain vaiheessa se päätti, että tullaan nyt sitten muttei kuitenkaan tullut ihmiskujan läpi. Ihmiskujailijat meinasivatkin, että sitä ahdisti kuja. Itse en ahdistukseen usko, vaan oletan että Kekkuli jäi nököttämään sen takia, että se ei ollut varma siitä, että onko minulla tarpeeksi hyvää palkkaa sille. Kekkulihan ei tee mitään jollei palkka ole kohdillaan ja Kekkulin pitää tietää tai ainakin uskoa palkan olevan kohdillaan.

Vekkulin rundilla leikkiminen meni myös tosi hyvin ja Vekkuli oli yltiösosiaalisella tuulella ja halusi kovin moikkailla kaikkia. Luoksetuloissa Anu piti kiinni ja Vekkuli tuli lujaa! :D Tosi hienosti ja olin hirmu tyytyväinen Vekkulin superinnokkaaseen asenteeseen! :)

Toisella rundilla otettiin mitä kukakin nyt tykkäsi ottaa ja Kekkuli otti hyppyestettä. Namikippo esteen toiselle puolelle ja hyvinhän se Kekkuli ylitti esteen! :) Tosi hienoa! Ensimmäistä kertaa tätä kokeiltiin ja eipä ainakaan hyppäämisessä ole ongelmia. Hienoa! Muuten Kekkuli taas hieman purki auton verhoilua aikansa kuluksi ja odottamisen ilossaan. Onneksi Anu ja Johanna kertoivat, että mitä kannattaa ostaa Kekkulille tuhoamisen lopettamiseksi.

Vekkuli otti toisella rundilla merkkiä. Ekalla lähetyksellä se oli täysi vauhti päällä eikä oikein löytänyt merkkiä. Otettiin lähempää ja kummasti merkki löytyi, mutta Vekkuli oli vähän liian kaukana siitä, olisi saanut olla pari metriä lähempänä, mutta hienosti merkin takana oli. Anun vinkeillä kokeiltiin tätä useamman kerran ja kyllä se siitä lähtee kun treenataan taas vähän, treenitauko on kyllä tehnyt tehtävänsä ja Vekkuli on vauhdissa ja kovassa vauhdissahan tuo tarkkuus hieman kärsii. Intoa onneksi oli muidenkin edestä ja innokkaan Vekkulin kanssa on superkiva tehdä töitä.

Loppuun vielä ryhmäpaikallamakuu, Vekkuli makasi Jackyn ja sen buhundin, jonka nimeä en muista, välissä. En itse mennyt piiloon vaan tehtiin alokasluokkatyylinen paikallamakuu ja meni tosi hyvin. Vekkuli makasi tosi rauhallisesti ja levollisesti. Olin hirmuisen tyytyväinen synttärisankariin. Loppuillan kumpikin, sekä Vekkuli että Kekkuli olivat jokseenkin väsyneitä, taisi olla rankka ilta. Kiitos ihanille seuralaisille treeneistä! :)

Arvasittehan kuka on kuka? ;-)