Nyt on siis LOMA eikä huvita könöttää koneella, mutta pakko jotain rustata tai muuten jää ja unohtuu.

Perjantaina oltiin Keppanassa Pussikoirien luennolla johtajuudesta ja koiran ikäkausista. Mielenkiintoinen luento, vaikkei hirmuisesti uutta tullutkaan. Luennon jälkeen syötiin ja sitä oli odotettu Kiitos seuralaiset hyvästä seurasta!

Keppanareissun jälkeen haettiin anoppi ja Turo meille. Lauantaina köröteltiinkin sitten porukalla hautajaisiin Lahteen Hautajaisten jälkeen köröteltiin Hämeenlinnan kautta meille kera myös Peten ja Eevan ja juhlistettiin pienimuotoisesti anopin synttäreitä kun ei kunnon pirskeisiin päästä lähtemään. Iltasella eksyttiin vielä paikalliseen ja mukava reissu olikin vaikka ensin ei huvittanut ollenkaan lähteä. Anopin karaoken laulantaa on aina yhtä mukava kuunnella ja Turokin yllätti hyvällä äänellänsä!

Sunnuntaina aamutuimaan hain Tuksun kanssa Minnan matkaan ja ajettiin Loimaalle mätsäriin. Minna oli tuomarina ja minä olin lupautunut ottamaan ilmoittautumisia vastaan sekä kehäsihteröimään Minnan isojen koirien ja mies + koira - kisaa. Ilmoitinpa Tuksunkin siinä samalla pieniin koiriin pyörähtelemään. Muuten Tuksu oli pyydetty arpojen myyntipisteelle maskotiksi ja siellä se viettikin päivän räksyttäen välillä melkoisesti. Yllätyksekseni se toki myös välillä nukkui hyvinkin sikeästi vaikka ympärillä oli melkoinen vilinä.  Tuks siis edistyy rauhoittumisensa kanssa selkeästi. Välillä sitä näytti myös joku käyvän rapsuttelemassa, mitä neiti ei tietenkään pannut pahakseen. Kiitokset vaan Marja-Liisalle neidistä huolehtimisesta. :) 

Tuksu oli pienien koirien ekana ja seisoi hyvin ja osan matkaa juoksikin hyvin, osan matkaa ei. Tuomarista ei jaksanut välittää kun tuijotteli vaan namiaan. Tuomari totesi meille, että iloinen ja hyvin itsevarma koira. Naulan kantaan Saatiin punainen nauha.

Minnan kanssa vedettiin välissä isojen koirien kehä läpi ja olipas todella mukavaa tuo kehäsihteröiminen :) Ehkä johtui siitä kun oli mukava tuomari ja muutenkin mukavia koiria omistajineen paikalla. Tunnelma mätsärissä oli nimittäin oikein hyvä!

Tuksun kanssa käytiin pyörähtämässä pienten punaisen nauhan saaneiden kehässä, mutta hyvin nopeasti meidät käteltiin sieltä pihalle. Noh, neiti sentään seisoi mallikkaasti :) Isäntä, Sakke ja ihana sydäntenmurskaaja Obelix tulivat myös pyörimään paikalle ja lopuksi päätettiin palkita meidät kaikki (Obelixia lukuunottamatta) kebabilla :) Mukava sunnuntai, kiitos seurasta! :)

Tänään sitten Reiska meni eläinlääkäriin ja sinne jäivät miekkosen sukukalleudet. Leikkaus meni hyvin ja oli melko nopeakin, tunnin verran siinä taisi mennä. Tosin siinä meni ensin lähemmäs 20 minuuttia ennenkuin miekkoselta taju meni. Sitkutteli ja sitkutteli. Taisi tietää, että jos nyt tajun antaa mennä kankaalle, niin köpelösti käy ja niinhän siinä kävikin ;) Kärrättiin miekkonen mun vanhemmille kun siellä se saa olla rauhassa ja levätä ja toipua kun täällä meillä on Tuksu ja Kyttä hässäköimässä ja vielä päivisin remonttimiehetkin niin ei ehkä ole ihanteellinen paikka toipua. Lisäksi vielä porukoilla on paljon kivemmat rappuset kipeän koiran kulkea kuin nuo meidän jyrkät ja korkeat. Jätettiin miekkonen ja iltapäivällä ennen Tuksun tokoa menin katsomaan miekkosen kuntoa ja melkoisen töttörööhän tuo oli. Vähän tolkku poissa, minut sentään tunnisti (toisin kuin isännän illalla). Haavasta vuotaa tikkien välistä verta, mikä ei ole kiva juttu ja aina kun Reiska nousee ylös, niin vuotaa enemmän. Miekkosta ilmeisesti myös sattuu, koska vinkuu kovasti ja Reiskahan ei koskaan vingu eikä piippaa. Eläinlääkäri tosin sanoikin, että morfiinin vaikutus kestää noin 6 tuntia ja sen jälkeen voi tehdä kipeätä ja niin ilmeisesti kävi.

Tuksun tokossa otettiin hyppyä ja Tuks hyppi namialustalta toiselle, välissä oli siis hyppyeste. Tuksun mielestä ihan superia! :D Itselläkin oli hyvä fiilis kun saatiin paljon onnistumisia ja koiralla oli kivaa!

Toisella rundilla katsottiin vähän tunnarikapulan pitoa. Olen nyt naksun kanssa koulutellut Tuksulle iltaisin erinäisiä juttuja ja metallinouto sujuu, mutta tunnarikapula pilkotaan. Anu sitten näytti miten kannattaa nameja pilkkoa paljon maahan ja antaa Tuksun etsiä niitä. Tunnarikapula pistetään namien sekaan ja kun namit loppuvat, niin koira nostaa tunnarikapulan. Näin kävi eikä neiti muistanut ollenkaan paloitella kapulaa. Heti palkka siitä kun nosti kapulan. JEEEESHHH!! Kiitos Anulle loisto-opeista! :)

Tokosta mentiin taas katsomaan Reiskaa, joka oli hieman paremmassa kunnossa, mutta hyvinkin tokkurainen silti vielä. Verta vuoti ja meinasin saada halvauksen kun näin porukoiden eteisen, jonka lattia hieman liioitellusti sanoen lainehti verta!! Toki verta oli Reiskan haavan päällä olleessa siteessä ja siitä valui verta, haavasta valui verta ja verta oli myös Reiskan karvoissa, joten sitä oli sitten lattiallakin paljon kun miekkonen oli vaihdellut nukkumapaikkaa. Kovasti Reiskaa myös vingututti. :(

Toin Tuksun kotiin ja mentiin isännän kanssa uudelleen miekkosta katsomaan. Nyt miekkonen pysyi hieman paremmin tolpillaan ja käytin sitä pihallakin. Vinkuminen oli vielä kovempaa kuin aiemmin ja annettiin sille lääkärin ohjeiden mukaan vähän kipulääkettä. Haavakin vuosi edelleen :( Raskain mielin jätettiin miekkonen lepäilemään ja tultiin itse kotiin. Toivottavasti yön aikana tuo vuoto tyrehtyisi, muuten miekkonen alkoi olla jo paremmassa voinnissa. Toivottavasti yö menisi hyvin, aamulla heti aikaisin pitää mennä katsomaan sitä.