Olen ollut alkuviikon täysin vakuuttunut siitä, että Kyttä kuolee ihan justiinsa. Eilen sitten saatiin virtsanäytteen ja verikokeiden tulokset ja ainoastaan valkosoluarvo oli koholla. Maksa ja munuaiset oli loistokunnossa! :) Eläinlääkäri määräsi 10 päivän antibioottikuurin ja aika isolla annostuksellakin vielä. Epäili siis jotain tulehdusta tai vastaavaa. Apteekissa kysyivät monta kertaa, että onko tämä koira todella iso kun on näin iso annos. Totesin vaan, että joojoo vaikka Kyttä nyt on aika pieni.

Kyttä on kovasti nuollut peräpäätään ja tänään aamulla aloin sitä tutkimaan kun huomasin karvoissa hieman verta. Jos en ollut hereillä ihan vielä silloin niin sitten ainakin heräsin kun löysin hännästä mätivän kohdan, jota pappa oli nypeltänyt oikein tietty urakalla. YÖKYÖKYÖK!!! Tiedä sitten mikä mätäpaise siinä on, mutta ajattelin taas soittaa eläinlääkärille josko vaikka katsoisi papan hännän vielä tänään. Reissusuunnitelmia pitänee ehkä myös muuttaa kun papan piti jäädä Reiskan kanssa kotiin, mutta ehkäpä se pitää ottaa mukaan. Hoitotädeiksi saapuvat vanhempani eivät nimittäin taatusti saa tungettua papalle mitään antibioottia naamariin. Pappa on maailman hankalin lääkittävä. Tosin papalle ei ehkä tee hyvää matkustaa autossa pienessä boksissa 16 tuntia viikonlopussa...7-8 tuntia yhteen suuntaan... Ei kuulosta hyvälle :( Hankalaa!

Ja missä se Reiskan pönttökin on?! Piti laittaa se papan päähän ettei nypellä lisää, mutta heti kun jotain tarvittaisiin niin se häviää mystisesti meidän taloudessa. Onneksi isäntä on kotona tänään ja voinee vahtia papparaista. Tuksun pöntön tietenkin löysin, mutta se nyt ei papalla auta, ei se niin pieni pappa ole!

Kirjoittelen lisää kun selviää mikä papan häntää vaivaa!