Alkuvuodesta saatiin yhteispäähänpisto Marian ja Annan kanssa ja päätettiin lähteä retkelle Liettuan Moletaihin. Minullehan paikka ei ole vieras kun siellä viimeksi vuosi sitten käväistiin. Teemana jälleen - mikäs muukaan kuin koiranäyttelyt! 

Ennen matkaa eniten meitä taisi jännittää se, että miten mahdutaan minun autooni. Mukaan kun kuitenkin piti saada 6 koiraa ja kolme ihmistä! Lopputulos oli se, että Tuksu matkusti ahtaimmin pikkuboksissa, mutta muutkin olivat aika ahtaalla. Kävi melkein sääliksi Annaa takapenkin pienessä kolossa ja Mariaa loppumatkasta kun polvet olivat suussa. Tuliaisia piti kuitenkin ostella runsain mitoin ja niitä saatiin tungettua kyllä ihan mainiosti katolla olleeseen suksiboksiin! 

Liikkeelle lähdettiin perjantaina illalla ja mentiin viimeisellä Tallinnan laivalla yli meren. Ajeltiin yön aikana läpi Viron ja Latvian ja Liettuan. Mukavan rauhallista oli kyllä ajella kun ei ollut muuta liikennettä ja kesäyöt alkavat olla valoisia vähitellen. Jostain hyvin, hyvin käsittämättömästä syystä minua ei väsyttänyt ollenkaan (vai oliko vaan niin hyvää seuraa ettei alkanut väsyttämään, tiedä häntä) ja ajoin sitten koko matkan vaikka etukäteen ilmoitin alkavani nukkua Latvian rajan ylityksen jälkeen. Yöllä oli kyllä paljon eläimiä liikenteessä, kapisia kettuja nähtiin useita ja peuroja (tai kauriita tai mitä lie olivatkaan), paljon haikaroita ja niiden pesiä ja matkan huipennuksena villisika! Kevät oli pidemmällä kuin Suomessa ja rypsipellot olivat kauniin keltaisia ja erään rypsipellon laidassa, tien vieressä oli villisika, joka oli melko keltainen, oli siis käynyt rypsipellossa pyörimässä. Harmitti kun kamera ei ollut kuvausasennossa!

Aamulla päästiin juuri sopivaan aikaan perille näyttelypaikalle (eikä väsyttänyt vieläkään, jännitti tosin sitäkin enemmän). Haettiin numerolaput ja alettiin valmistautumaan kehissä pyörimiseen. Aamulla urakan aloittivat harjakoirat, Tuksu ja Tiikeri. Harjoja oli kolmisenkymmentä ja Annan Ifa ja Liksu samassa luokassa, joten minun tai Marian piti olla mukana avustamassa. Olikin kyllä ihan mielenkiintoista seurata rotua, josta nyt ei hirveästi voi sanoa tietävänsä. Tosin tieto karttui kummasti viikonlopun aikana :)

Harjoissa tuloksena oli Liksulle ERI + avoimen luokan neljäs ja Ifalle EH. Hienoa! Tiikeri ainoana rotunsa edustajana oli aivan liian pieni tuomarin makuun, en tiedä sitten minkälaista norsua tuomari sinne kehään olisi halunnut, tuloksena EH. Tuksupuksu puolestaan yllätti esiintymällä hyvin koomaisesti ja kauniisti, juoksuttaminen oli jopa todella mukavaa kun neiti vaan tuli mukana eikä tavalliseen tapaansa sinkoillut sinne sun tänne. Tuloksena ERI ja nuorten luokan kakkonen (minejä yhteensä paikalla 4, joista 3 narttuja). Olin todella tyytyväinen Tuksun esiintymiseen ja iloinen suorituksesta. Tuomarina Tuksulla kanadalainen Alan Bennett.

Äimistyin kyllä kun hain arvostelulaput ja huomasin meidän saaneen vara-cacibin!  Ihan mahtavaa, saatiin kiva pokaalikin sitten siitä hyvästä! Cacibiksi tuo ei vahvistu kun nuorten luokan ykkönen ei ole vielä valio, mutta on tämäkin neidille hieno saavutus!

Iltapäivällä vielä kolmen hoffin joukosta parhaaksi valikoitui Marian Penni ollen ROP ja saaden sertin ja cacibin! Onnea vielä huimasta menestyksestä! Jäätiin vielä ryhmiin, mutta sieltä Penni käteltiin pois ilman suurempaa menestystä.

Näyttelyn jälkeen ajeltiin Vilnaan yöpymään, käytiin syömässä ja shoppailemassa ja sitten alkoikin väsy painamaan. Hyvin sujui onneksi kuuden koiran lauman yöpyminen samassa huoneessa! :) Kellään ollut mitään sanottavaa toisille, paitsi Tuksu nyt yleisesti huuteli hulluja ja pääsikin eteiseen nukkumaan häkkiinsä, jotta oli yön hiljaa.

Aamupalan jälkeen taas näyttelypaikalle ja aamu alkoi Tiikerin suorituksella ja edellisen päivän miestuomarin vaimo oli samaa mieltä Tiikeristä, että erittäin hyvä, mutta ei vaan ole riittävän möhköfantti. :( Harmillista, koska Tiikeri on varsin kaunis juuri sen kokoisena mitä se nyt on. Vai onko joku eri mieltä?!

Harjakehä pyöri myös heti aamusta ja minä esitin Annan Liksua niissä kohdissa kuin rouva kaipasi esitystä. Tuloksena oli tällä kertaa, että Liksulle EH ja Ifalle ERI ja avoimen luokan neljänneksi paras narttu! Onnea ja pahoittelen että paljon näitä parempia kuvia ei ollut tarttunut kameraan.  

Tuksu oli kehässä vuorossa seuraavana ja siihen mennessä kamerastakin oli loppunut akku kun kukaan ei ollut huomannut, että se oli lauantaina vähissä  Pärjättiin onneksi ilman kameraakin.

Minibulleja oli paikalla sunnuntaina 5 kappaletta, joista 4 oli narttuja. Mineissä oli myös eri maat edustettuina hyvin, kaksi venäläistä, yksi virolainen, yksi suomalainen ja yksi latvialainen. Edellisen päivän nuorten luokan narttu oli siirtynyt avoimeen luokkaan ja hieman ihmettelimme tätä asiaa kunnes asia selvisi ja oli ihan ok, emme tosin havainneet mitään pointtia tässä siirrossa.

Tuksu esiintyi jälleen kauniisti ja mukavan koomaisesti. Seisotin neitiä vähän setterityyppisesti, koska mitäänhän ei ollut hävittävissä ja neitihän seisoi tooosi hienosti. Onneksi Anna ja Maria olivat kehän laidalla antamassa vinkkejä minulle etenkin juoksutuksessa, koska olin ensin juossut liian kovaa. Tuksu sai ERIn ja voitti näin ollen luokkansa. Kilpaili paras narttu-kisassa lauantain parasta narttua vastaan ja hävisi jälleen, sitten juostiin avoimen luokan toiseksi tulleen kanssa vara-cacibista ja hävittiin sekin, mutta saatiin kuitenkin se mitä lähdettiin reissusta hakemaan eli SERT! Luulin jotenkin, ettei saatu sitä, mutta yllätyin taas iloisesti kun menin hakemaan papereita ja siellä oli sertilappu! Huisia! Tuomarina oli tänään Tunkerolla Zhanna Bondar Valko-Venäjältä. Tuksu on niin pätevä pieni neiti  Saatiin mitä haluttiinkin ja bonuksena tuli vielä vara-cacib! Onnistunut reissu!

Tämä oli sentäs tallentunut kameraan lauantaina, muuten Tuksusta ei sitten kuvia olekaan reissulta.

Päivän lopuksi Penni kruunasi menestyksen olemalla hoffeissa VSP, saaden sertin ja cacibin! Onnea omistajakasvattajalle hienosta koirasta!

Kiitos myös kuvista Annalle ja Marialle, kamera kiersi hirmu sujuvasti ja jotain kuvia sentäs saatiin! Alla kuva lauantain ryhmäkehien kokoomakehästä, jossa oli "love is in the air".

Sunnuntaina Pennin kehään jälkeen vielä käytiin vähän ostoksilla ja auto olikin hyvin, hyvin täynnä lähdettäessä ajamaan kohti Tallinnaa. Ajomatka sujui hyvässä seurassa hyvin rattoisasti ja pian oltiinkin jo Tallinnassa, tosin kello näytti olevan about yksi yöllä siinä vaiheessa. Jätettiin isot koirat autoon ja otettiin pienet hotelliin. Turistivelimies tosin taisi olla tässä vaiheessa jo hieman enemmän kuin ihmeissään siitä, että mitä ihmettä tämä automatkailu nyt oikein on?! Tuksullekin tarjottiin mahdollisuus yöpyä hotellissa vapaana, mutta se rakastui Mariaan ja pomppi Marian päällä niin pitkään että minun meni hermot (Tuksu oli nukkunut autossa 7 tuntia, niin eikai sitä enää väsyttänytkään) ja pistin sen häkkiin nukkumaan ja menin itsekin nukkumaan. Havahduin unistani jonkun ajan päästä siihen kun Tuksu taapertelee pitkin huonetta Marian villasukka suussa. Täh? Miten se oli päässyt häkistä pois? Onneksi havahduin, sillä muuten villasukka olisi voinut muistuttaa lankakerää hetken päästä. Pistin neidin uudelleen häkkiin ja siellä se oli sitten aamuun saakka.

Aamulla ajoimme itsemme laivaan ja pian oltiinkin jo Helsingissä. Hieno reissu päättyi, mutta onneksi on uusia suunnitelmia jo vireillä  Paljon jäi nyt varmaan kertomatta ja sanomatta, mutta olo on vielä itsellä hieman koomainen kaikesta valvomisesta!