Juhannus vietettiin mukavissa ja rauhallisissa merkeissä pääasiassa möksällä. Tosin meidän naapuri luuli, että mennään jonnekkin kauemmas pidemmäksi aikaa kun sitä tavaraa pakkautui mukaan ihan kuin itsestään tosi paljon  Ajatus oli juhannuksena tokoilla ja koiratanssahdella ja tehdä vaikka mitä, mutta se vähän jäi kun ei huvittanut. Aatonaattona kävin sentään aksaamassa molempien kanssa kuten sunnuntainakin. Aksat menivät hyvin, Tuksu alkaa kehittymään vähitellen kepeillä ja nyt olen välillä ottanut niitä verkkojen kanssa, jotta nopeus kehittyisi ihan huimaksi ja täysillä neiti pinkookin kepit silloin kun verkot on kiinni niissä

Maanantaina käytiin Loimaalla vetämässä aksaepiksiä ja Reiska toimi niissä nollakoirana, tosin oli kovin vallaton ja meni minne halusi, mutta oli silti hirmuisen paljon nopeampi kuin muut, jotka meni kuuliaisesti eikä tehneet tsiljoona omaa kieputusta  Tuksu osallistui epiksiin ja kuin hienosti pieni menikään! Olin tosi ylpeä siitä, meni tosi hienosti! Vitonen saatiin, mutta mentiin kuitenkin alle ihanneajan, joten hyvä suoritus  Muut esteet näyttävät olevan aika kunnossa paitsi kepit ja rengas. Keinua ei olla oikeastaan harjoiteltu suuremmin, mutta se ei tuota Tuksulle mitään ongelmia ja tosi hienosti joustaa keinun laskeutuessa. Ottaa muutenkin kontaktit kyllä aika hienosti, vaikka ei olla niitä ihan hirmu paljon treenattu, toki olen vaatinut ne aina ottamaan, niin ehkä sen vuoksi neiti ne hoitaa kunnialla.

Tiistaina piti mennä tokoilemaan, mutta oli niin huono ilma, ettei menty.

Keskiviikkona sain töihin ison mustan "paketin", joka näytti kovin Reiskalta ja sen kanssa mentiin siis agikisoihin Luopioisiin! Luopioinen oli melko vieras paikka minulle, mutta tulevia agikisoja miettiessäni totesin, ettei se ole kovin kaukana työpaikastani, joten tilasin isäni tuomaan Reiskan minulle töihin ja jatkettiin siis töiden jälkeen kisoihin.

Oltiin kisapaikalla hyvissä ajoin ja kerettiin tekemään pitkä lenkki ennen kisojen alkua. Olin salaa tyytyväinen siihen, että kerettiin kävelemään pitkä lenkki, koska ajattelin, että Reiska on hyvin kuulolla kun on vähän väsynyt. Paskat. Agirata ei ollut mitenkään hankala ja sain suunniteltua kaikki ohjauskuviot hienosti, mutta ei mennyt homma ihan putkeen ei... Tsiljoona kieltoa ja vitosta ja lopputulemana HYL. Reiska oli todella vallaton ja vauhdikas ja halusi soveltaa sen sijaan, että olisi tehnyt niinkuin minä ajattelin. Paikalla ollut seurakaveri tosin sanoi, että Reiskalla oli ihan sikakivaa ja sehän se agilityn tarkoitus on - pitää hauskaa! 

Ekasta radasta itselle jäi mieleen se, että keinulla Reiska meinasi tehdä lentokeinun, muttei ihan puhdas lentokeinu ollut vaan jotain sinnepäin. Ilmeisesti keinu oli todella kevyt, koska pamahti todella nopeasti alas. Keinu oli muutenkin pelottava, koska se tuulen mukana oli vaakatasossa hetkittäin, mutta onneksi Reiskan lähtiessä suorittamaan sitä, se oli oikein alhaalla. Kepeille ei lähtenyt pujottelemaan kunnolla vaikka keppikulma ei ollut sinänsä hankala ja sellaista keppikulmaa oli harjoiteltu. En tiedä mikä vaivasi, ilmeisesti ohjasin jotenkin huonosti. Lopun vaikea käännös saatiin kuitenkin suoritettua tooosi hienosti ja siitä olin ylpeä! 

Toinen rata oli hyppyrata ja käytiin taas vaan harjoittelemassa siellä. Rata oli tosi helppo, mutta kylläpä mekin siellä karahdettiin heti alkuunsa siihen, että Reiska juoksi hypyn ohi!  Olin tosin ajatellut rataan tutustuessa, että kun Reiska tulee putkesta ulos, niin minun pitää huutaa sitä menemään oikealle hypylle eikä sille, mikä on putken suusta suoraan katsottuna edessä. En sitten kunnolla ohjannut koiraani ja se meni sen hypyn ohi. Muutenkin kotimatkalla tajusin, etten ollut kunnolla ohjannut koiraani saatikka kertonut sille, että mihin mennään. Reiska kuitenkin osaa esteiden nimet, niin miksi en taas huudellut niitä sille ja auttanut sillä tapaa sitä?! Urpåsta ohjaajasta taas kärsitään. Kepit ei menneet hypärilläkään hyvin  Lämppäriesteillä ratojen jälkeen kokeilin, niin meni kepit tosi hyvin, että nyt en todellakaan tiedä mistä tämä keppiongelma johtui kisaradoilla.

Paikalla oli myös toinen beussi, joka otti hypärin ja tsissus mikä vauhti, ei voi muuta sanoa! Paikalla ukkosti myös lähes koko ajan ja kyllä moneen kertaan kiitin sitä, että Reiskaa ei ukkonen jaksa kiinnostaa millään tapaa. Jos olisi ääniherkkä, niin ei olisi kisaamisesta tullut varmasti mitään vaan olisi saanut lähteä ajamaan parin tunnin kotimatkaa heti takaisin.

Paljon parannettavaa jäi seuraavia kisoja varten ja ne koittavatkin jo muutaman viikon päästä, mutta sitä ennen treenataan ja käydään vähän reissussa ja ties mitä kaikkea! 

 Juhannuksen kuvasatoa löytyy TÄÄLTÄ ja alla hauskimpia otoksia:

Tuksu onnesta soikeana kun joku tuli moikkaamaan pientä, joka ihan ypöyksin koko juhannuksen sai ulkona syödä siansorkkiaan...

Juhannusreino

Juhannusruusu kukki kerrankin täsmälleen oikeaan aikaan!

Reiska joka suunnasta:

Tosi edukseen pojat osaavat näköjään posettaa

Tässä vähän skarpimpi otos.

Kontaktiharjoitusta myrskytuhojen päällä

Papan lempparia, taisteluleikkejä!

Ei vissiin ollut hyvä "saalis"

Elonkierrossa oltiin lenkillä Tuksun kanssa ja tuli vähän tilanteita kun siellä oli kyyttö karannut aitauksesta ja otti Tuksun silmätikukseen ja tuli vauhdilla meidän luo (hiukkasenko säikähdin), mutta lehmä tykkäsi Tuksusta ja Tuks rakastui ihan täysin lehmään! Tuks tosin tykkäsi myös vuohista ja possuistakin

 Heppalovea