Eilen tajusin Pukon kentälle mennessäni, että voisin oikeastaan muuttaa sinne täksi viikoksi. Sunnuntaina kun oli Tuksun aksa, eilen oli Tiikerin aksa, tänään on Reiskan ja Tuksun tokotreenit, huomenna Reiskan aksakoulutus, torstaina karkkipussikisa ja perjantaina kummitädin synttärit ja se asuu kentän vieressä. Tän viikon elämä on siis Forssassa ihan pienen pienellä alueella, mut ei se ehkä menoa haittaa..? Hiukan ne kentän ympäristössä majailevat hyttyset haittaa menoa, mutta muuten kiva paikkahan se on

Eilen töistä tullessa pistin Tuksun pihalla nököttävään uuteen tarhaan. Tuks ei tykännyt olla siellä yksin, seisoi vaan ja ihmetteli miten hänelle on voitu tehdä näin. Vaihdoin koiraa ja pistin Reiskan tarhaan. Reiska koitti ensin kaivautua ulos tarhasta, mutta lopetti sen toiminnon kun koputin ikkunaan (juuri kun olimme sunnuntaina todenneet isännän kanssa, että Reiska on meidän koirista ainoa, joka ei ainakaan yritä kaivautua mihinkään). Sen jälkeen mies istui ihan hirveässä paiseessa paikallaan yli tunnin. Mahtoi siinä ohimennen kirota minut alimpaan helvettiin. Hieman yli tunnin istuttuaan uskaltautui ihan vähän varovasti liikkumaan tarhassa... Siinä vaiheessa piti jo lähteä treeneihin emmekä minä & Tuksu ikkunaprinsessoina saaneet enempää viihdettä...

Ensimmäistä kertaa ikinä aksattiin Tiikerin kanssa ulkosalla. Onneksi ei ollut liian hankala rata, muttei myöskään Tiikerin kanssa ole koskaan näin pitkää rataa otettu. Rata näytti tältä. Olin yllättynyt miten hyvin Tiikeri lähti mukaan ja miten vähän seurasi "äipän" tekemisiä. Kuunteli hyvin mitä sanoin sille ja totteli myös kun kielsin epätoivotusta toiminnasta. Esteiden suorituksessa ei ollut mitään ongelmia, tosin rimat oli minikorkeudessa mutta kuitenkin. Olen muutenkin sitä mieltä vahvasti, että huoletta voi hyppyyttää koiraa matalilla rimoilla, koska sitten kun varmuus ja osaaminen on kehittynyt, niin kyllä se kisoissa sitten hyppää korkeammillakin. Ei Reiskallakaan ole koskaan treeneissä rimat kisakorkeudessa, mutta ei se silti kisoissakaan rimoja tiputtele. Kai

Itse en ollut kovin hyvä ohjastaja, kyllä vaan muutaman jutun olisi voinut tehdä paremmin. Toisella rundilla Tiikerillä oli loppusuoralla namikippo palkkana ja se toimi loppusuoran osalta tosi hyvin, tosin tahtikin oli niin verkkainen, että ehdin itsekin loppusuoralla mukaan. Namikippo oli myös aika vetovoimainen ja neiti sinne koitti karkailla sen jälkeen kun tajusi sen olemassaolon. Toisella radalla oli myös kepit, mutta sitä en nyt jaksa piirtää. Kepeillä Tiikeristä huomasi, että ne eivät voi kiinnostaa sitä vähempää. Tähän pitäisi keksiä joku juttu, mutten tiedä oikein mikä se olisi. Ehkä voisi verkoilla kokeilla niin ei tarvitsisi itse olla niin paljon säheltämässä siinä, koska Tikrun into lopahtaa koko hommaan kepeillä enkä tiedä johtuuko se kepeistä itsestään vai säätävästä ohjaajasta.

Toisella rundilla Tiikeri aloitti myös mustan putken lakon eikä suostunut sinne menemään, joten hetken ähräämisen jälkeen jatkettiin matkaa ja sitten ihan lopuksi juostiin kohti putkea, huikkasin putkeen ja sinnehän se meni ja siitä kehut ja namit asianmukaisesti. En tiedä mikä ongelma sen kanssa sitten oli. Tyytyväinen olotila jäi kuitenkin kokonaisuudesta, ei meiltä vielä voi kauheasti odottaa kun ei olla vielä niin paljon aksattu kuitenkaan yhdessä, mutta olen toiveikas tulevaisuuden suhteen ja katsotaan mitä kaikkea sitten saadaankaan aikaan jatkossa, ainakin kovasti tykkään Tikruaksasta 

Reiska oli minulla myös asiaankuuluvasti mukana ja saatiin lupa ottaa puomia ja keppejä hieman ennen seuraavan ryhmän alkua kun meillähän on tämä puomiongelma. Reiskan kanssa tulin kentälle ja lähdin kävelemään puomia kohti, niin johan pentele Reiska karkasi, ei kuunnellut mun karjumista karkaamisen lopettamiseksi...meni ja suoritti puomin ja jäi alastulolle ihmettelemään, että mikäs sillä namin tulolla nyt kestää... Hyvä kun olin juuri selittänyt kovaan ääneen miten mun koiraa ahdistaa puomi ja se ei välttämättä halua suorittaa sitä ja sitten mitä tekee koirani... Karkaa suorittamaan puomia!  Puomin alastulon palkkauksen jälkeen kurvattiin kepeille tiukasti, jopa liian tiukasti, koska miekkonen ei saanut taitettua itseään sinne väliin. Otettiin uusiksi ja ei kyllä olla ennen sellaisella vauhdilla menty keppejä! Taisi tehdä hyvää katsella menoa autosta käsin ensin vähän aikaa! Jatkossa pitää muistaa hidastaa Reiskan vauhti ennen keppejä ja katsoa / auttaa sitä taittamaan itsensä ensimmäiseen väliin. Tällä viikolla pitäisi vielä treenata rengasta ja keinua, niin sitten olisi suunniteltu treeniohjelma Reiskan osalta hyvällä mallilla