"HÖÖ? Pitäiskö mun tajuta jostain jotain?"

Tänään tuli ilmotus sähköpostiin, että tuon onnettoman koiraepelin kanssa päästiin tottelevaisuuskoulutuksen jatkokurssille. Sain näppylöitä heti.

Pentukurssillahan oltiin sillon kun Reiska oli vielä melko pieni vauva. Nyt ajattelin, että jos alettais harrastaan tokoo...Tuolla kurssilla mihin nyt ollaan menossa harjotellaan ja opetellaan tokon alokasluokan liikkeitä. No joo... tiedä päästäänkö koskaan mihinkään kisoihin asti, koska Respalla tuo luoksepäästävyys aiheutta ongelman ja sitten toinen on, että jos ei ole namia kädessä, niin sitten ei välttämättä jakseta mitään tehdä...  Mutta jos möllitokoon ainakin...

Respan kanssahan kaikki julkiset esiintymiset, missä on ihmisiä ja koiria sujuvat siihen malliin, että ihmiset ei oo mitään ja niitä ei noteerata (ihan ookoo mielestäni), mutta kaikkien koirien kanssa voitais mennä leikkiin. Ihan kaikkien. Sit sitä kiskotaan sinne ja tänne ja unohdetaan, että emäntä on se, joka sen suunnan päättää ja yleensä vielä senkin, kenen kanssa leikitään ja koska...

Saan siis taas rakkuloita kädet täyteen kuuden viikon ajan joka keskiviikkoilta kun Repe koittaa kiskoo heti silmän välttäessä kivojen koirien luokse leikkimään...Mut koitetaan ja pidetään lippu korkeella... Tosin Reiska keskittyy tosi hyvin muhun sillon kun mulla on jotain hyvää kädessä ja se tietää sen...Pitää kyllä varata toooosi paljon nameja mukaan. Sitä jäin kurssikutsusta miettimään, että "ota mukaasi kunnon koulutusvälineet"...Mitä ne on? Namit oli mainittu erikseen.

Ja kyllä me siellä kurssilla kuitenkin jotain uutta ja hyödyllistä taatusti opitaan, että hyväähän se vaan tekee!!

Eilisestä sen verran, että Respa oli aamupäivän aikana yksin kotona ollessaan keksiny, että kirjahyllystä vois ottaa taas lehtiä ja sarjakuvia ja kaikkee semmosta mukavaa välipalapurtavaa. Sitten Ranen silmälasit vois uudistaa toiseen kertaan. Nyt sangat on niin vinot, ettei niitä kyllä enää saa suoraan ja toisesta linssistä puuttuu pala. Ties missä se on, ei löytyny mistään.

Tänään aamulla ei jätetty Reiskalle mitään aktiviteetteja (sen omien lelujen lisäksi), ei mitään ylimäärästä syömistä, pistettiin makkarin ovi kiinni (mut hyvinkös se päivän aikana oppii sen avaamaan), suojattiin elektroniikka, pistin aidan kenkähyllyn eteen ja toisen lattialle ulko-oven eteen (jos postit säilyis)...Saa nyt sitten nähdä mitä tapahtuu vai ollaanko kohta kuonokoppa tai häkki ostoksilla.

Illalla oltiin lenkillä Repen ja Ranen kanssa. Ranen kanssa Repe käveli koko ajan tosi nätisti ja mallikkaasti kiskomatta tai hötkyilemättä ollenkaan mihinkään. Mutta annas olla kun mä otin narun, niin käveltiin sivulla vähän miten sattu ja käveltiin vähän edelläkin, ei jalan vieressä niinko pitäis ja miten se kävelee Ranen kanssa. Ei niinkään vedetty suuremmin. Sitten jossain vaiheessa keksittiin, että vois sitä vähän vetääkkin. Ei kuunnellu mua ollenkaan eikä ottanu kontaktia. Otti ennemmin Raneen kontaktia kun muhun. MURRR...

Mut sit siitä sisuuntuneena lähdin vielä illemmalla Reiskan kanssa kaksin käveleen. Kävelin koirapuistoon. Meni kohtuumallikkaasti. Käveli suuremmin kiskomatta vierellä, vähän edistäen. Aina kun kisko, niin komensin sen maahan ja makuutin siinä hetken, ennenko jatkettiin. Käytiin koirapuistossa vähän riekkumassa ja takasintulomatkan käveli kuin unelma. Tuijotteli mua silmiin ja oli ihan jalassa kiinni. Näin sen pitäisi aina mennä. Miksei mene aina?!?!?!

Tuskastuttaa välillä...ja pahasti...