Eilen illalla Tuksun kanssa oli taas henkilöjäljestystä ohjelmassa. Tein about 10 metriä pitkän jäljen, joka askeleella nakinpala, loppupalkkana lihahyytelöä :) Häiriötä oli kiitettävästi kun jälki oli aika lähellä autotietä. Ikää jäljellä ei ollut kuin 10 minuuttia.

Tuks alotti jäljestämisen jo ennen kun jälki oli edes alkanut. Nenä meni heti nurmikolla maahan ja tuhina alko kuulua. Ensimmäistä kertaa päällä olleet valjaatkaan ei häirinny neitiä yhtään, vaikka ajattelin, että se pörrää ja koittaa saada ne valjaat veks, mut ei ja hyvä niin :) Jälki itessään meni tosi hyvin ja tarkasti, kolme nakinpalaa jäi kun Tunks meni niin innokkaana seuraaville. Hauska kyllä seurata neidin jäljestystä kun semmonen plops kuuluu aina kun nakki menee mahaan (eihän tuo pureskele nimittäin mitään) ja tuhina vaan jatkuu. Olin taas tyytyväinen Tuksun työskentelyyn ja motivaatioon. Tosin ongelmana näytti olevan sama kuin papallakin on, että kun jälki loppuu ja saadaan loppupalkka, niin silti pitää etsiä sitä jälkeä kun ei mene jakeluun, että se loppui! Tuo nyt ei sinänsä toisaalta huono juttu ole, mutta aikamoinen tahtojen taistelu ja kiskominen Tunksin kanssa syntyi. Pappa ymmärtää helpommalla sentäs. 

Nyt pitäis vaan saada inspiraatio Reiskan kanssa samaan touhuun, mutta eiköhän se tästä tuu kunhan nuo mettät vielä enemmän sulaa! :)