Perjantaina oli siis uuden tokoryhmämme ensimmäiset treenit. Pääsimme siis (kuten olen kovasti jo hehkuttanut) Helsingin Seudun Kennelpiirin tokolupaukset - ryhmään treenaamaan Pirkko B.:n johdolla. Vetäjä on tokotuomari tai juuri valmistumassa tokotuomariksi. Treenit pidetään ATD:n hallissa Malminkartanossa. Tietyllä tapaa ympyrä lähtee sulkeutumaan, koska Reiska kävi pentukurssin samaisen kennelpiirin kurssilla juurikin tuossa hallissa...Ja jatkossa meidän ei ole tarkoitus osallistua koulutuksiin ainakaan tällä insentiteetillä mitä nyt on osallistuttu...Tai katsotaan nyt miten koukkuun olen jäänyt koulutuksissa käymiseen...

Halli on kuitenkin hiekkapohjainen ja sehän aiheutti minulle päänvaivaa. Reiska kun oli sitä mieltä, että siellä on ihania hajuja ja alkuun sai tosi usein komentaa sitä, että nostaa sen nokkansa sieltä maasta ylös...Ensimmäinen kerta kun meni aika pitkälti lätinöinniksi, niin Reiska oli vähän turhautunut ja keksi kivoja sijaistoimintoja kun ei kerran mitään muutakaan niin ollut. Loppua kohden parani =)

Kuitenkin palaan vielä siihen kun ajoin hallin pihaan ja ajattelin istuksia hetken autossa, kun olin vähän ajoissa. Ensimmäinen koira, minkä näin aiheutti kivan reaktion...En tiennyt olisinko hakannut päätäni rattiin vai mennyt ja raivonnut kyseisen koiran omistajalle. Onnistuin kuitenkin löytämään jostain itsehillintää ja sain pidettyä itseni jotenkuten kurissa. Koira oli nimittäin juurikin se tolleri, joka muutama viikko sitten pidetyssä möllitokossa karkasi paikallamakuusta ja tuli Reiskan pyllyä haistelemaan ja jonka johdosta Reiska nousi paikallamakuusta ja jonka nuori omistaja ei saanut koiraansa pidettyä hallussa. Sappeni kiehahti lisää sen jälkeen kun olin ottanut Reiskan autosta pois ja menin seisoskelemaan kuuloetäisyydelle tästä tytöstä...Tyttö selitti kovaan ääneen erittäin asiantuntevana möllitokon kulkua. Että ne muut koira aiheutti sen ettei hänen koiransa pysynyt paikallaan, mutta onneksi oli hyvin hallussa. ARGH!!! Mä tunnistin tytön ja tunnistin koiran ja ne oli niin samat kun möllitokon kaaoksen aiheuttajat. Sain kuitenkin pidettyä pääni kiinni. Toki saattaa olla, että sopivalla hetkellä tuolla kurssilla sen avaan...Ja sen tollerin lähellä en todellakaan halua olla, saati sitten omistajan! En enää yhtään ihmettele mistä niitä sekopäisiä koiria tulee... Sekopäisiltä omistajilta!

Jossain vaiheessa tein hauskan havainnon kun ensimmäistä kertaa elämässäni tajusin tosissaan palveluskoiran ja muiden koirien eron. Reiska oli koko ajan ihan täpinöissään ja odotti multa käskyä tehdä jotain ja jos en ollu aikomassa käskeä sitä tekemään mitään, niin se jotain önisi mulle ja tuijotti koko ajan suoraan silmiin. Koko muu maailma jotenkin jäi ulkopuolelle kun se keskitty vaan muhun. IHANA! =) Kun jotain tehtiin, niin se intensiteetti millä tehtiin oli ihan käsittämätön. Ihana huomata, että Reiska on tajunnu tosiaankin olevansa töissä kun ollaan treeneissä! Heti sen jälkeen kun vaihdoin sen normipannan tokopantaan se oli tekemisfiiliksellä. Ihana jos tämä pannanvaihtoasia menis jakeluun...Muiden koirat (paikalla oli mm. springerspanieli, collie, cavalier, tolleri, aussi, jotain ärrierejä ja semmosia) hengaili iisisti siinä ohjaajiensa vieressä, mutteivät nyt mitenkään suurempaa inspiraatioo näyttäneet saaneen ja ilmeet niillä koirilla oli semmoset, että tehdään nyt kun kerran pakko on ja mielellään makoilivat laiskasti maassa ja omistajat saivat kiskoa koiriansa sieltä ylös...Ah mitä ahaa-elämyksiä...

Treeneissä tehtiin seuraamista, käännöksiä oikealle ja täyskäännöksiä. Kotiläksyksi kaikille koiran takapään treenaaminen (vasemmalle käännöstä ajatellen), että siis se koira osaa kivasti liikuttaa takapäätään, vaikkei etupää suuremmin liikkuisikaan. Tätä ollaan Reiskan kanssa treenattu aina ennen ruoan antamista koko viikonlopun ajan ja muutaman kerran ihan muuten vaan. Hitaasti hyvä tulee ja kehittymistä on jo, vaikkei Reiska koko juttua ole vielä ihan oivaltanutkaan...

Seuraamistamme katsellessa kouluttaja tuli kysymään, että ollaanko Reiskan kanssa kisattu pk-puolella...Olin vähän, että MITÄH? On kuulemma niin hienon tiivistä seuraamista, että pitäis vähän löysentää sitä. Ja että pitäis harkita tarkkaan haluaako harrastaa pk-puolella vai tokoa tai ainakin miettiä, että kumpi on se ykkösjuttu...Joops, mielenkiintosta sinänsä...Olin vähän aikaa puulla päähän lyödyssä tilassa, kunnes jossain välissä tokenin ja sanoin kouluttajalle, että tokokoira tämä on, pk-puolella ei ole mitään kisattu eikä harrastettu tottisjuttujakaan ainakaan vuoteen... No on sitten kyllä aivan liian tiivistä seuraamista ja pitäis kuulemma korjata. No en oo korjaamassa kun se kerrankin seuraa! =)

Sit taasen Reiskan epäsosiaalisuutta selvitin samalla kun Reiska nuoleskeli kouluttajan käsiä ja tarjoili pyllyään rapsuteltavaksi. Kouluttaja katsoi siinä vaiheessa minua jo sillä ilmeellä, että muija on ihan seonnut (kauheen fiksu fiilis oli itelläkin)... Lupasi kuitenkin, että harjoitellaan luoksepäästävyyttä tulevilla kerroilla.

Paikallamakuuta harjoteltiin. Makaili joka kerralla tosi rauhallisesti ja olin kovin ylpeänä jäppisestä. Ekalla kertaa kun kävelin Reiskan sivulle, niin ponnahti istumaan ja komensin takaisin maahan, jonka jälkeen makoili ihan nätisti vaikka muutaman kerran kävin seisoskelemassa sivulla ja muutenkin kävelin ympäri hallia miten sattu. Hienoa. Onneksi ei ennakoinut kuin tuon kerran eikä ottanut mistään häiröökään. Tästä saimme noottia, että Reiska makaa ihan vinossa. Kouluttaja ei ollut huomannut, että olin joutunut käskemään Reiskan uudelleen maahan, koska silloin Reiska oli mennyt vinoon...Se alkuperäinen asento oli hieno.

Luoksetulo. Jäi hienosti töröttämään paikalleen, käskystä läks tulemaan, kävi mun takaviistossa tsekkaamassa jonkun koiran pannan ja narun, muisti sitten mitä oli ollut tekemässä ja tuli kauheen nätisti sivulle. Noottia tosta kunniakierroksesta. Näitä luoksetuloja vois olla ehkä hyvä harjotella niin, että pistäis jotain vaikka leluja mun lähelle ja harjoteltais sitten luoksetuloa niin, ettei niitä leluja käydä törkkimässä ennenko ollaan tultu sivulle ja ennenko on lupa mennä niitä härkkimään. Jos auttais tohon kunniakierrokseen. Ja jotain häiriöitäkin vois tietenkin kehitellä...

Ei paljon muuta taidettu ottaa, mutta taas tuli kauheen näppäriä vinkkejä ja uusia juttuja, joita meinaan kokeilla kotosalla...  

Illalla sitten jätettiin Reiska haudutteleen asioita ja mentiin pitkästä aikaa vähän kyläilemään ja Rane siinä sitten vähän juhlisti Reiskan kuvaustuloksiakin. ;)  Lauantaina oli siivouspäivä ja kauppareissupäivä ja sitten iltapäivästä mentiin kattomaan Suomi- Wales jalkapallopeliä Olympiastadionille. Oli oikein viihdyttävä peli ja oli tosi kiva käydä vähän jossain tuulettumassa, toki meinasimme hukata auton, mutta onneksi sitten pienen reippailun jälkeen löysimme sen... =)

Sunnuntaina oltiin heti aamusta Petikossa reippailemassa pururataa ympäri. Päätimme, että pappakoira on vähitellen tarpeeksi hyvässä kunnossa, jotta sen voi laittaa minun eteeni vetojuhdaksi...Ei ollenkaan meinannut muistaa miten se vetotouhu menikään ja koko ajan saatiin motkottaa sille. Loppumatkasta alkoi jo sujua paremmin. Muutaman kerran möyrin ja pyörin pappiksen kanssa ojassakin... ;) Loppumatkasta pappis oli niin väsy, ettei meinannut enää jaksaa vetää. Veto oli muutenkin ihan erilaista kuin Reiskalla. Reiskan kanssa tulee selkä kipeeksi kun se kiskoo koko ajan ihan täysillä ja joutuu itse omalla kropallaan hieman jarruttamaan menoa, mutta pappiksen kanssa ei ollut tälläisiä ongelmia ollenkaan. Onneksi olen tilannut uudet vermeet tuota säntäilyä varten, saisivat vain tulla jo, että pääsen taas Reiskan kanssa puuhastelemaan. Olin ajatellut myös lenkin loppuun Palveluskoirien kentällä treenaamista, mutta siellä oli jo porukkaa, niin se jäi siihen. Mentiin sitten vain kotiin katteleen Koirakuiskaaja-dvd:tä =)