Tokokokeessa alkoi oikein itseä ärsyttämään Reiskan kapulan mälväys perusasennossa ollessa. Päätin siis heti ryhtyä tekemään asialle jotain. Kun treeni-inspis iskee tokossa, niin on paras heti pikaisesti alkaa treenaamaan, se inspis kun iskee niin harvoin. Otin siis esille kevyen puisen noutokapulan, tunnarikapulan ja metallinoutokapulan. Koko repertuaari, ohjatun noudon kapuloita meillä ei ole kun niitä emme vielä tarvitse :)

Ensin istuin sohvalla ja Reiska sai pitää kapuloita suussaan. Meni ihan hyvin kaikki suorituksen vaikka Kyttä häiritsikin vieressä tuhisemalla nakkien perään ;-) Otin siis 3 x jokaisen kapulan pidon ja sitten vaihdoin kapulaa. Huomasin myös, että jos Reiska saa itse ottaa kapulan, niin se on asiasta niin innoissaan, että kapula lähtee rullaatirullaamaan suussa, mutta jos minä annan kapulan Reiskalle, niin se pitää sitä nätisti. Haastetta kehiin ja perusasentoon ja kapuloiden pitoa, sama 3 x pitotreeni putkeen joka kapulalla. Nyt sitä mälväystäkin sitten alkoi esiintymään. Mälväyksen alkaessa kapula pois suusta, ei palkkaa ja uusi yritys. Reiska oppii nopeasti, niin tämänkin. :) Jatketaan taas joku päivä inspiksen iskiessä tai sitten muuten vaan kevväämmällä... :)

Tuksu oli tosi kiukkuinen pieni ärrieri eilen ja kun en sisällä jaksanut sen kiukkua, niin vein sen ulos, missä se on aina mukava :) Piiitkästä aikaa, siis varmaan ekaa kertaa tänä talvena käytiin Elonkierrossa. Havaitsin, että paikalla ei ollut muita kuin pari hassua hiihtäjää, joten päätin käyttää tilaisuuteni hyväksi ja päästää Tuksun elämänsä ensimmäiselle lenkille, missä saa olla vapaana koko matkan! Käveltiin traktoriuraa pitkin ja hienostihan se Tuksukin siellä tuli. Tosin lumivallit tiemme molemmin puolin olivat niin korkeat että ajattelin, ettei Tuks niistä yli mene kun ei niin kauheasti tykkää lumessa rämpimisestä. Muutaman kerran se kipusi vallin harjalle ja katseli, että missä mennään. Lenkin jälkeen olin vähän ihmeissäni, että Tuksu tuli joka kerta luokseni kun sitä käskin ja oli muutenkin tosi hyvin kuulolla ja pyöri muutenkin pääsääntöisesti jaloissani enemmän kuin nuo isot paimenet. Erijännä juttu. Tosin, jos olisi näkynyt jotain kiintoisaa niin Tuks olisi varmasti ottanut Ritolat ja tullut takaisin sitten kun huvittaa mutta siinä se ei eroaisikaan pappakoirasta mitenkään. :) Tästä on kuitenkin hyvä lähteä harjoittelemaan luoksetuloa ja kuuntelemista. Oikein positiivinen fiilis jäi itselle ja Tuksukin kotiin päästyämme nukahti eikä näin ollen suuremmin kiukutellut pariin tuntiin.