Piästäinen

Neljä päivää vapaata hävisi jonnekkin kumman nopeaan ja mitään ei keretty tekemään jos meidän kotia katsoo...!

Perjantaina ajeltiin mätsäriin Saloon pelkästään neiti T mukana. Ennen neidin esiintymistä puuhattiin vähän tokojuttuja, mutta niistä ehkä myöhemmin jos jaksan kertoa. Neiti T esiintyi pennuissa. Tykkäsi tapansa mukaan tuomarista ja seisoi hyvin maassa ja pöydällä. Ekaa kertaa muuten oltiin pöydällä. Hampaat näytti tosi hienosti! :) Tuomari tykkäsi kovin neidistä ja pusutteli neitosen kanssa. Juoksu ei ihan sujunutkaan, mutta muutaman kierros mentiin ja loppua kohden parani. Tähän pitää kiinnittää nyt jatkossa huomiota ja harjoiteltava on kotona jos näyttelyihin mielitään mennä. Saatiin punainen nauha. Punaisten loppukehää sitten odotettiin pitkään ja hartaasti kun pentuja oli yhteensä ilmoitettu 55 kappaletta. Jossain vaiheessa se loppukehä alkoi ja pentuja meidän ympäriltä tiputeltiin pois ja me vaan Tuksun kanssa oltiin paikallaan kunnes sitten meidätkin tiputettiin. Tosin oli Tunks pentujen viidenneksi paras, että ei sinänsä huonosti ;-) Vähän jäi kaivelemaan kun oli se voittokin niin lähellä... ;-)

Kotiin vauhdilla ja siitä yhtä vauhdilla kaverilleni Jennille, joka hieman fiksasi tupeitamme ;-) Sama vauhti päällä ja lopulta päädyttiin iltaa viettämään Somerolle eitten ja peitten kanssa. Grillikausi avattiin ja syötiin oikein hyvin ja nautittiin oikein hyvästä seurasta. Kotiuduttiin joskus yöllä. Kiitos hyvästä seurasta eet ja peet! :)

Lauantaina korvattiin koiruuksille hieman sitä että oltiin koko perjantai reissussa ja tyypit pääsivätkin pihalle hengaamaan siksi aikaa kun isännän kanssa haravoitiin piha ja laitettiin se kesäkuntoon. Vieraitakin siinä ohimennen kävi Katjan, Mikon, Lauran ja Nellin muodossa. Olipa mukava kun pojat pääsivät pitkästä aikaa moikkaamaan pikkuihmistä ja pikkuihminenkään ei kauheasti poikia pelännyt. :) Myöhemmin P&E tulivat piristämään pääsiäistämme ja käytiin syömässä ja sitten vaan hengailtiin :) Kiitos tästä(kin)! :)

Sunnuntaina oli sitten jännä päivä kun TunksTunks pääsi ensimmäistä kertaa elämässään jäljestämään verijälkeä! Jälki oli melko vanha jo kun kerkesi muhimaan pitkästi ja vähän muutenkin jännitti Tunksin suhtautuminen. Alkumakaus haisteltiin kohtalaisen hyvin, mutta sitten Tunks ei lähtenytkään liikkeelle niin kuin olin toivonut. Tunks olisi vain halunnut mennä läheiselle autotielle. Otin itse muutaman askeleen jäljen suuntaisesti ja kannustin Tunksia. Tunks lähtikin hyvin haistelemaan jälkeä ja etenemään. Tie alkoi kuitenkin aika nopeasti vetämään luokseen. Hetkittäin Tunks haisteli ja eteni, hetkittäin pyrki tielle, jonne en päästänyt. Juuri kun neiti sai hyvän jälkipätkän alle se huomasi kallion ja sehän olikin epäilyttävä. Piti ihan nostaa karvat pystyyn ja tuijottaa kalliota pahasti. Eteneminen oli tosi hankalaa tämän jälkeen kun kallio vaivasi neitiä, mutta selvittiin lopuksi loppuun saakka ja neiti sai aamuruokansa kupista metsässä, joka puolestaan oli neidin mielestä ihan normaali juttu ;-) Positiivista: Tunks oli todella rauhallinen jäljellä, keskittyi hyvin hetkittäin ja tuntui hoksaavan homman. Negatiivista: tie veti puoleensa ja kallio oli jännä juttu. Tästä lähdetään jatkamaan siten, että Tuksun kanssa liikutaan metsässä tai metsissä enemmän (tätä ennenhän oltiin käyty vaan kerran) ja jatkossa jälkiä tulee tehdä myös tien suuntaisesti. Tunksin pentujäljellä oli nyt mittaa reilut 50 metriä ja pituus varmasti oli hyvä, vähitellen pidennetään matkaa jos hyvin sujuu muuten. Lopputulos: olin ihan tyytyväinen Tuksuun, kukaan ei ole seppä syntyessään ja mulla on tunne, että Tunksista voip tulla mulle vielä oikein hyvä jälkikoira :) Pidetään peukkuja! :)

Välissä jäljestivät Tiian Onni, Minnan Rapa & Rokka ja lopuksi pappakoira Kyttä pääsi näyttämään miten se jäljestys oikein hoidetaan ja ajoi Rapan jäljen uudelleen. Papparaista ei kyllä haittaa se, että joku on jo jäljestänyt jäljen, koska ei mennyt Rapan jälkiä eikä niitäkään mitä esims. mä olin ekalla rundilla kävellyt. Pappa meni taas tyytyväisenä itseensä ja tyytyväisenä siihen, että pääsi hommiin nenä pystyssä ja häntä heiluen koko jäljen tosi hienosti. Pappa kyllä muistaa tämmöset jutut! :) Tosin se vieläkään mitään makauksia sen kummemmin haistele ja välillä pysähtelee odottelemaan meitä ihmisiä kun ollaan vissiin liian hitaita papan mielestä (papalla oli kyllä törkeä vauhti päällä ja kiskoi ihan hirmuisesti mitä ei normaalisti tee). Välillä papan teki mieli vähän rallatella omiaan, mutta minäpä näppäränä huomasin sen heti ja käskin papan hommiin ja hyvinhän pappa palasi hommiin, siitä vain välillä näki, että sen tekee mieli rallatella oikein kunnolla kun kerrankin pääsi jonnekkin :) Katkokulma meni ihan kohtalaisen hyvin myös ottaen huomioon etten jaksanut sen kanssa suurempaa lenkkiä hortoilla. Lisää tätä Kyttikselle!

Jäljestyksen jälkeen mentiin jälkiporukalla pellolle juoksuttamaan koiria. Kyttis tosin joutui olemaan autossa kun olisi voinut olla tuosta leikkimisestä jotain muuta mieltä mitä toiset ;-) Tuksu osasi hirmu hienosti leikkia Onnin, Rokan ja Uunopentusen kanssa. Erityisen hienotunteinen Tunks osasi olla Uunoa kohtaan ja Onnin kanssa tuntui jutut menevän kivasti yhteen! Minnan KUVIA TÄÄLLÄ! :) Kiitos tuhannesti seurasta Minna & Tiia! :)

Ah niin, ja pitihän Tuksun sillä aikaa kun muut jäljestivät vähän tunata autoa. Uusi penkinsuojani kiskottiin häkkiin ja revittiin sekä lisäksi vähän nakerreltiin turvavyötä. Kiitos pennelini tästä taas. Noh, sitten rakentuikin sellaiset seinät boksiin ettei neiti nyt nakertelekkaan ihan niin näppärästi omiaan ja kyllä sitä vituttikin sitten eilen kun uuteen boksiinsa tutustui. Yritän joku päivä muistaa ottaa kuvan uudesta autoboksista :)

Jäljestyksen jälkeen käytiin porukoilla syömässä ja sitten käytiin isännän kanssa vähän kyläilemässä Niinalla ja Juhalla. Kiva kun käskitte meidät kylään, kylläpä se aika hurahti nopeasti, pitäisi vissiin käydä vähän useammin! Illalla grillattiin vielä kotona ja tulipa hyvät ruoat vaikka itse sanonkin, kyllä se oma piha ja oma grilli sen tekivät taatusti ;-)

Eilen sitten isännän kanssa otettiin suunta kohti American Car Showta ja siellä pyörittiin aikamme. Positiivinen yllätys oli se, että oli paljon uusia autoja esillä vaikka vähän epäilinkin ettei niitä paljon olisi. Muutenkin oli tosi kiva kierrellä ja ihmetellä kun oli taas rauhallista. Kotimatkalla poikettiin mäkkäriin syöpöttelemään.

Kotona olikin sitten kolme pirteätä peipposta odottelemassa meitä ja pitihän sitä ottaa Reino ja Tunks mukaan ja mennä niiden kanssa kävelylle.

Tunks vähän väsähteli kesken leikkien ja antoi Reiskan aina välillä puuhastella itseksiin. Jännä sinänsä kun Reiska ja Tunks ovat mukana, niin Tunks on siellä missä Reiskakin ja jos ei ole, niin Reiska hoitaa Tunksin paikalle. Jos Tunks on yksin, niin se menee jossain täysin kuurona omilla teillään omien hajujensa perässä.